STEAM-oppiainelähtöisten ja käsityön oppiaineen sisältöjä tukevan 3D-mallinnuksen oppimistehtävien kehittämistutkimus osana Make Steaming Progress -hanketta vuosiluokille 7-9
Sivonen, Tuukka; Värikäs, Joska (2020-04-20)
STEAM-oppiainelähtöisten ja käsityön oppiaineen sisältöjä tukevan 3D-mallinnuksen oppimistehtävien kehittämistutkimus osana Make Steaming Progress -hanketta vuosiluokille 7-9
(20.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052538923
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052538923
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on osa Ruskon, Maskun ja Nousiaisten kuntien Make Steaming Progress -hanketta. Tutkielman tavoitteena oli kehittää STEAM-oppiainelähtöisiä, käsityön oppiaineen sisältöjä tukevia 3D-mallinnusoppimistehtäviä peruskoulun vuosiluokille 7-9. Tutkielma toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa kehitettiin hankkeeseen oppimistehtäviä. Kehittämistutkimus tehtiin kolmessa osassa, jotka ovat teoreettinen ongelma-analyysi, kehittämisprosessi ja kehittämistuotos.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin ongelma-analyysiin, jossa selvitettiin, miten STEAM-lähtöiset 3D-mallinnuksen oppimistehtävät soveltuvat kiinnostuksen tukemiseen 7.-9.lk oppilaille. Näistä havainnoista muodostettiin oppimistehtäville tavoitteet ja sisällöt, jotka toteutettiin teoreettisen ongelma-analyysin pohjalta kehittämisprosessivaiheessa. Kehittämisprosessissa suunniteltiin ja toteutettiin oppimistehtävät teoreettisen ongelma-analyysin pohjalta. Kehitetyt oppimistehtävät kuvataan ja arvioidaan tutkimuksen kolmannessa vaiheessa. Tehtävien testaus ja niiden arviointi tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon osallistuivat hankekoulujen tehtäviä toteuttaneet oppilaat (N=71) ja opettajat (N=6).
Tuloksista kävi ilmi, että oppilaat kokivat 3D-mallintamisen kiinnostavana ja se sopi käsityön oppiaineen sisältöjen opettamiseen STEAM-lähtöisesti. Miesvastaajat olivat tehtäväkohtaisesti kiinnostuneempia 3D-mallinnuksesta ja STEAM-lähtöisestä opetuksesta kuin naisvastaajat. Opettajien kyselyistä kävi ilmi, että tehtävät tukivat niille annettuja yleistavoitteita sekä oppiainekohtaisia tavoitteita. Myös opettajat kokivat 3D-mallinnuksen kiinnostavana. Tapaustutkimuksena tehdyn oppimistehtävien arvioinnin perusteella saatiin kehitysehdotuksia tuotettuihin oppimistehtäviin. Kehitysehdotukset liittyivät oppimistehtävien selkeyttämiseen ja käytännön toteutukseen, jotka voitiin ottaa huomioon jatkokehittämisen kannalta.
Avainsanat: kehittämistutkimus, kiinnostus, STEAM, 3D-mallintaminen, sulautuva oppiminen, tapaustutkimus
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin ongelma-analyysiin, jossa selvitettiin, miten STEAM-lähtöiset 3D-mallinnuksen oppimistehtävät soveltuvat kiinnostuksen tukemiseen 7.-9.lk oppilaille. Näistä havainnoista muodostettiin oppimistehtäville tavoitteet ja sisällöt, jotka toteutettiin teoreettisen ongelma-analyysin pohjalta kehittämisprosessivaiheessa. Kehittämisprosessissa suunniteltiin ja toteutettiin oppimistehtävät teoreettisen ongelma-analyysin pohjalta. Kehitetyt oppimistehtävät kuvataan ja arvioidaan tutkimuksen kolmannessa vaiheessa. Tehtävien testaus ja niiden arviointi tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon osallistuivat hankekoulujen tehtäviä toteuttaneet oppilaat (N=71) ja opettajat (N=6).
Tuloksista kävi ilmi, että oppilaat kokivat 3D-mallintamisen kiinnostavana ja se sopi käsityön oppiaineen sisältöjen opettamiseen STEAM-lähtöisesti. Miesvastaajat olivat tehtäväkohtaisesti kiinnostuneempia 3D-mallinnuksesta ja STEAM-lähtöisestä opetuksesta kuin naisvastaajat. Opettajien kyselyistä kävi ilmi, että tehtävät tukivat niille annettuja yleistavoitteita sekä oppiainekohtaisia tavoitteita. Myös opettajat kokivat 3D-mallinnuksen kiinnostavana. Tapaustutkimuksena tehdyn oppimistehtävien arvioinnin perusteella saatiin kehitysehdotuksia tuotettuihin oppimistehtäviin. Kehitysehdotukset liittyivät oppimistehtävien selkeyttämiseen ja käytännön toteutukseen, jotka voitiin ottaa huomioon jatkokehittämisen kannalta.
Avainsanat: kehittämistutkimus, kiinnostus, STEAM, 3D-mallintaminen, sulautuva oppiminen, tapaustutkimus