Kunnan talouden arviointi kriisikuntakriteereillä : Tutkimus kriisikuntakriteereiden muutoksen vaikutuksesta vuosina 2009–2018
Henriksson, Tatu (2020-05-13)
Kunnan talouden arviointi kriisikuntakriteereillä : Tutkimus kriisikuntakriteereiden muutoksen vaikutuksesta vuosina 2009–2018
(13.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052639188
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052639188
Tiivistelmä
Vuonna 2019 tulivat voimaan kuntalain uudet erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan – kriisikunnan – määrittämiseen käytettävät kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ja niiden raja-arvot – kriisikuntakriteerit. Kunta on kriisikunta, jos se täyttää kunnan taseen kertyneen alijäämän määräajassa kattamista koskevan kriteerin tai kuntakonsernin asukasta kohden lasketun kertyneen alijäämän kriteerin, tai jos se täyttää kaikki neljä rahoituksen riittävyyden tai vakavaraisuuden kriteeriä, jotka päivitettiin vuoden 2019 kuntalain muutoksella. Lisäksi hallituksen esityksessä määriteltiin kriteereiden tunnusluvun heikkenemisestä kertovat suuntaa-antavat keltaiset valot. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, olisivatko uudet kriisikuntakriteerit tunnistaneet kunnan talouden heikentyneen tilan vanhoja kriteereitä paremmin.
Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena. Kuudesta tutkimuskunnasta kerättyjen vuosien 2009–2018 tietojen pohjalta lasketaan uusien ja vanhojen kriteereiden tunnusluvut ja analysoidaan kriteereiden sekä keltaisten valojen täyttymistä ja tunnuslukujen kehitystä tarkastelujaksolla. Tutkimuskuntia ovat Honkajoki, Jämijärvi, Kyyjärvi, Teuva, Vehmaa ja Ähtäri. Jämijärvi ja Teuva täyttivät lukumääräisesti enemmän uusia kriteereitä tarkastelujaksolla, kun taas Honkajoki, Kyyjärvi, Vehmaa ja Ähtäri täyttivät enemmän vanhoja kriteereitä. Uusien kriteereiden ja keltaisten valojen yhteenlasketut täyttymismäärät olivat suurempia kuin vanhojen kriteereiden täyttymismäärä kaikissa kunnissa Ähtäriä lukuun ottamatta. Kaikki tutkimuskunnat täyttivät kriisikunnan määritelmän sekä uusien että vanhojen kriteereiden perusteella yhtä monta kertaa ja samoina vuosina tarkastelujaksolla joko kunnan taseen kattamattoman alijäämän tai konsernitaseen kertyneen asukaskohtaisen alijäämän perusteella.
Täyttymismäärien ja -ajankohtien perusteella uudet kriteerit olisivat kertoneet talouden tilan heikentymisestä vanhoja kriteereitä paremmin vain osassa tutkimuskuntia. Uudet kriteerit ja keltaiset valot yhdessä kertoivat vanhoja kriteereitä paremmin talouden tilan heikentymisestä. Tulosten perusteella kaikki tutkimuskunnat olivat kriisikuntia ainoastaan kunnan taseen kattamattoman alijäämän tai kuntakonsernin asukasta kohden lasketun kertyneen alijäämän perusteella. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimustulosten perusteella uudet kriteerit eivät yksinään paljastaneet kuntien talouden tilan heikentymistä vanhoja kriteereitä paremmin.
Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena. Kuudesta tutkimuskunnasta kerättyjen vuosien 2009–2018 tietojen pohjalta lasketaan uusien ja vanhojen kriteereiden tunnusluvut ja analysoidaan kriteereiden sekä keltaisten valojen täyttymistä ja tunnuslukujen kehitystä tarkastelujaksolla. Tutkimuskuntia ovat Honkajoki, Jämijärvi, Kyyjärvi, Teuva, Vehmaa ja Ähtäri. Jämijärvi ja Teuva täyttivät lukumääräisesti enemmän uusia kriteereitä tarkastelujaksolla, kun taas Honkajoki, Kyyjärvi, Vehmaa ja Ähtäri täyttivät enemmän vanhoja kriteereitä. Uusien kriteereiden ja keltaisten valojen yhteenlasketut täyttymismäärät olivat suurempia kuin vanhojen kriteereiden täyttymismäärä kaikissa kunnissa Ähtäriä lukuun ottamatta. Kaikki tutkimuskunnat täyttivät kriisikunnan määritelmän sekä uusien että vanhojen kriteereiden perusteella yhtä monta kertaa ja samoina vuosina tarkastelujaksolla joko kunnan taseen kattamattoman alijäämän tai konsernitaseen kertyneen asukaskohtaisen alijäämän perusteella.
Täyttymismäärien ja -ajankohtien perusteella uudet kriteerit olisivat kertoneet talouden tilan heikentymisestä vanhoja kriteereitä paremmin vain osassa tutkimuskuntia. Uudet kriteerit ja keltaiset valot yhdessä kertoivat vanhoja kriteereitä paremmin talouden tilan heikentymisestä. Tulosten perusteella kaikki tutkimuskunnat olivat kriisikuntia ainoastaan kunnan taseen kattamattoman alijäämän tai kuntakonsernin asukasta kohden lasketun kertyneen alijäämän perusteella. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimustulosten perusteella uudet kriteerit eivät yksinään paljastaneet kuntien talouden tilan heikentymistä vanhoja kriteereitä paremmin.