Tarkkaavaisuuden verkostojen toiminta lapsilla, joilla on puheen sujuvuuden ongelmia
Hölsä, Ella (2020-05-12)
Tarkkaavaisuuden verkostojen toiminta lapsilla, joilla on puheen sujuvuuden ongelmia
Hölsä, Ella
(12.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052639167
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052639167
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella ja vertailla tarkkaavaisuuden verkostojen toimintaa lapsilla, joiden puhe oli sujuvaa ja lapsilla, joiden puhe oli sujumatonta. Tarkoituksena oli saada selville, eroavatko sujuvasti ja sujumattomasti puhuvien lasten suoriutumiset toisistaan tarkkaavaisuuden verkostojen osa-alueita mittaavassa Attention Network Test -testissä reaktioaikojen ja vastaustarkkuuden suhteen. Mahdolliset erot kertoisivat siitä, onko puheen sujuvuuden ja tarkkaavaisuuden välillä yhteyttä.
Tutkimukseen valikoitui 58 koehenkilöä, jotka jaettiin sujuvasti ja sujumattomasti puhuvien ryhmiin puhenäytteestä lasketun ilmaisun keskipituuden, sekä puheessa ilmenneiden sujumattomuuksien perusteella. Kummassakin ryhmässä oli 29 lasta. Koehenkilöt olivat iältään 7;6-10;4-vuotiaita ja heidät oli rekrytoitu NeuroTalk tutkimuksen kautta. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin ANT-testiä, jonka avulla tutkittiin tarkkaavaisuuden kolmen osa-alueen (vireystilan säätelyn, orientaation ja eksekutiivisen tarkkaavaisuuden) toimintaa koehenkilöillä. ANT tehtävässä tutkittavalle esitettiin tietokoneella kalarivejä, joita edelsivät erilaiset vihjetilanteet. Lapsen tuli mahdollisimman nopeasti huomata, mihin suuntaan rivin keskimmäinen kala ui ja painaa sen mukaan tietokoneen nappia. Tietokoneohjelma rekisteröi lapsen vastaamiseen kuluneen reaktioajan ja vastauksen oikeellisuuden. Reaktioaikoja ja vastaustarkkuuksia analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sujuvasti ja sujumattomasti puhuvien lasten suoriutumisessa ANT-tehtävästä ei ollut merkitseviä eroja vastaustarkkuuden tai reaktioaikojen suhteen. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet ristiriitaisia tuloksia änkytyksen ja tarkkaavaisuuden ongelmien välisestä yhteydestä. Tämän tutkimuksen perusteella ainakaan lievä puheen sujumattomuus ei ole yhteydessä tarkkaavaisuuden ongelmiin.
Tutkimukseen valikoitui 58 koehenkilöä, jotka jaettiin sujuvasti ja sujumattomasti puhuvien ryhmiin puhenäytteestä lasketun ilmaisun keskipituuden, sekä puheessa ilmenneiden sujumattomuuksien perusteella. Kummassakin ryhmässä oli 29 lasta. Koehenkilöt olivat iältään 7;6-10;4-vuotiaita ja heidät oli rekrytoitu NeuroTalk tutkimuksen kautta. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin ANT-testiä, jonka avulla tutkittiin tarkkaavaisuuden kolmen osa-alueen (vireystilan säätelyn, orientaation ja eksekutiivisen tarkkaavaisuuden) toimintaa koehenkilöillä. ANT tehtävässä tutkittavalle esitettiin tietokoneella kalarivejä, joita edelsivät erilaiset vihjetilanteet. Lapsen tuli mahdollisimman nopeasti huomata, mihin suuntaan rivin keskimmäinen kala ui ja painaa sen mukaan tietokoneen nappia. Tietokoneohjelma rekisteröi lapsen vastaamiseen kuluneen reaktioajan ja vastauksen oikeellisuuden. Reaktioaikoja ja vastaustarkkuuksia analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sujuvasti ja sujumattomasti puhuvien lasten suoriutumisessa ANT-tehtävästä ei ollut merkitseviä eroja vastaustarkkuuden tai reaktioaikojen suhteen. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet ristiriitaisia tuloksia änkytyksen ja tarkkaavaisuuden ongelmien välisestä yhteydestä. Tämän tutkimuksen perusteella ainakaan lievä puheen sujumattomuus ei ole yhteydessä tarkkaavaisuuden ongelmiin.