KALEVALA JA KANSANPERINTEET : alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöinä
Lammela, Leena; Tervanen, Minttu (2020-04-27)
KALEVALA JA KANSANPERINTEET : alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöinä
(27.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739343
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739343
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kalevalan ja kansanperinteiden opetukseen liittyviä näkökulmia alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöinä. Aihetta tutkittiin valituissa alakoulun oppimateriaaleissa ja luokanopettajaopiskelijoille suunnatulla kyselytutkimuksella. Aiempaa tutkimusta aiheesta on vähän, eikä siinä ole yhdistetty oppimateriaalien tutkimista ja luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja valmiuksia aiheiden opettamiseen. Aikaisemman tutkimuksen perusteella esimerkiksi kansanperinteillä on kuitenkin todettu olevan opetuspotentiaalia.
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa Kalevalaa ja kansanperinteitä tutkittiin neljässä valitussa vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa oppimateriaalisarjassa luku- ja tehtäväkirjan sekä opettajan oppaan osalta. Tutkimustulokset osoittivat, että oppimateriaaleissa oli nähtävissä Kalevalan sisällöissä oppimateriaalisarjasta riippumatta viisi pääteemaa: tarinat, hahmot, paikat, kalevalainen runo ja taustatietoa Kalevalasta. Sen sijaan kansanperinteiden ja kansanperinteen muotojen käsitteleminen Kalevalan opetuksen yhteydessä oli melko vähäistä.
Toisessa tutkimusvaiheessa tutkittiin luokanopettajaopiskelijoiden (N=89) kokemusta ja valmiuksia opettaa Kalevalaa ja kansanperinteitä. Tätä selvitettiin kyselytutkimuksella, joka laadittiin ensimmäisessä vaiheessa saatujen tulosten perusteella. Kyselyn tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat pitivät aiheita pääsääntöisesti tärkeinä opettaa, vaikka toisaalta he kokivat valmiutensa aiheiden opettamiseen melko heikoiksi tai heikoiksi. Aiheiden opetustärkeyttä perusteltiin useista näkökulmista painottaen erityisesti suomalaisen kulttuuriperimän merkitystä. Opiskelijoiden mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa tulisi käsitellä monipuolisesti erilaisia kansanperinteen muotoja, joista erityisesti Kalevala nostettiin keskeisenä merkkiteoksena esiin.
Tulosten perusteella voidaan olettaa Kalevalan ja kansanperinteiden tulevaisuuden olevan turvattu osana perusopetusta. Näyttää esimerkiksi siltä, että Kalevalan opetuksessa toistuvat aikaa kestävät traditiot. Lisäksi tulevat luokanopettajat tiedostavat Kalevalan ja kansanperinteen tarjoamat mahdollisuudet opetuksessa ja oppilaan kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa.
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa Kalevalaa ja kansanperinteitä tutkittiin neljässä valitussa vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa oppimateriaalisarjassa luku- ja tehtäväkirjan sekä opettajan oppaan osalta. Tutkimustulokset osoittivat, että oppimateriaaleissa oli nähtävissä Kalevalan sisällöissä oppimateriaalisarjasta riippumatta viisi pääteemaa: tarinat, hahmot, paikat, kalevalainen runo ja taustatietoa Kalevalasta. Sen sijaan kansanperinteiden ja kansanperinteen muotojen käsitteleminen Kalevalan opetuksen yhteydessä oli melko vähäistä.
Toisessa tutkimusvaiheessa tutkittiin luokanopettajaopiskelijoiden (N=89) kokemusta ja valmiuksia opettaa Kalevalaa ja kansanperinteitä. Tätä selvitettiin kyselytutkimuksella, joka laadittiin ensimmäisessä vaiheessa saatujen tulosten perusteella. Kyselyn tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat pitivät aiheita pääsääntöisesti tärkeinä opettaa, vaikka toisaalta he kokivat valmiutensa aiheiden opettamiseen melko heikoiksi tai heikoiksi. Aiheiden opetustärkeyttä perusteltiin useista näkökulmista painottaen erityisesti suomalaisen kulttuuriperimän merkitystä. Opiskelijoiden mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa tulisi käsitellä monipuolisesti erilaisia kansanperinteen muotoja, joista erityisesti Kalevala nostettiin keskeisenä merkkiteoksena esiin.
Tulosten perusteella voidaan olettaa Kalevalan ja kansanperinteiden tulevaisuuden olevan turvattu osana perusopetusta. Näyttää esimerkiksi siltä, että Kalevalan opetuksessa toistuvat aikaa kestävät traditiot. Lisäksi tulevat luokanopettajat tiedostavat Kalevalan ja kansanperinteen tarjoamat mahdollisuudet opetuksessa ja oppilaan kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa.