Ohjausjärjestelmien integraatio startup-yritykseen yritysoston jälkeen
Kuusisto, Alisa (2020-05-05)
Ohjausjärjestelmien integraatio startup-yritykseen yritysoston jälkeen
Kuusisto, Alisa
(05.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739314
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739314
Tiivistelmä
Yritysintegraatioita käsittelevässä aiemmassa tieteellisessä kirjallisuudessa on tutkittu hyvin vähän pienten innovatiivisten yritysten integraatiota yritysoston tai fuusion jälkeen. Myöskään taloushallinnon tai johdon ohjausjärjestelmien integraatiota tällaisiin yrityksiin ei ole juuri tutkittu aihealueen tieteellisessä kirjallisuudessa. Tämä tutkielma tarkastelee innovatiivisen startup-yrityksen yritysoston jälkeistä integraatiota, jossa painopisteenä oli saada etenkin riittävä talousohjaus integroitua ostettuun yritykseen. Keskeisenä tavoitteena integraatiossa oli säilyttää startup-yritykselle ominainen innovaatiokyky ja ketteryys. Tutkielman tavoitteena oli tutkia ja kuvailla, miten startup-yritykselle ominaiset piirteet säilytetään johdon ohjausjärjestelmien integraatiossa. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostettiin aiemmasta tieteellisestä kirjallisuudesta. Johdon ohjausjärjestelmien integraatiota tarkasteltiin Merchantin ja Van der Steden (2007) tulos-, toiminto-, henkilöstö- ja kulttuuriohjauksesta muodostuvan ohjausjärjestelmäviitekehyksen avulla. Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkasteltiin yritysostoa, jossa ostajana toimi monikansallinen korkean teknologian konserni ja yritysoston kohteena oli yhdysvaltalainen startup-yritys.
Empiirisen tutkimuksen perusteella huomattiin, että startup-yrityksen innovatiivisuuden ja ketteryyden säilyttäminen näkyi kaikkien neljän Merchantin ja Van der Steden (2007) johdon ohjausjärjestelmien ulottuvuuksien integraatiossa. Keskeisenä huomiona startup-yritysten ohjausjärjestelmien integraatiossa havaittiin, että integraatio pyrittiin pitämään niin kevyenä kuin mahdollista, ja vain sellaiset ohjauskeinot ja toimintatavat integroitiin, jotka olivat välttämättömiä riittävän kontrollin aikaansaamiseksi.
Tulos- ja toiminto-ohjauksen keinojen integraatiolla koettiin olevan pääasiassa positiivisia vaikutuksia innovointiin. Lisääntyneet kassavarat mahdollistivat innovatiivisten tuotteiden kehittämisen, ja säännöllinen raportointi helpotti liiketoiminnan seurantaa. Henkilöstö- ja kulttuuriohjauksen keinojen integraatiolla havaittiin olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia innovointiin. Yrityskulttuurien eroista johtuvat erilaiset päätöksentekotavat koettiin innovointia rajoittavana ja ketteryyttä hidastavana tekijänä, mutta toisaalta pidemmän aikavälin päätöksenteko ja suunnitelmat toivat johdonmukaisuutta startup-yrityksen innovointiin.
Empiirisen tutkimuksen perusteella huomattiin, että startup-yrityksen innovatiivisuuden ja ketteryyden säilyttäminen näkyi kaikkien neljän Merchantin ja Van der Steden (2007) johdon ohjausjärjestelmien ulottuvuuksien integraatiossa. Keskeisenä huomiona startup-yritysten ohjausjärjestelmien integraatiossa havaittiin, että integraatio pyrittiin pitämään niin kevyenä kuin mahdollista, ja vain sellaiset ohjauskeinot ja toimintatavat integroitiin, jotka olivat välttämättömiä riittävän kontrollin aikaansaamiseksi.
Tulos- ja toiminto-ohjauksen keinojen integraatiolla koettiin olevan pääasiassa positiivisia vaikutuksia innovointiin. Lisääntyneet kassavarat mahdollistivat innovatiivisten tuotteiden kehittämisen, ja säännöllinen raportointi helpotti liiketoiminnan seurantaa. Henkilöstö- ja kulttuuriohjauksen keinojen integraatiolla havaittiin olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia innovointiin. Yrityskulttuurien eroista johtuvat erilaiset päätöksentekotavat koettiin innovointia rajoittavana ja ketteryyttä hidastavana tekijänä, mutta toisaalta pidemmän aikavälin päätöksenteko ja suunnitelmat toivat johdonmukaisuutta startup-yrityksen innovointiin.