“The reason why they took our land was to plant palm oil” : Malesian palmuöljyn viljelyn kritiikki ihmisoikeus- ja ympäristönäkökulmista 1990-luvulta eteenpäin
Järvi, Emmi (2020-05-12)
“The reason why they took our land was to plant palm oil” : Malesian palmuöljyn viljelyn kritiikki ihmisoikeus- ja ympäristönäkökulmista 1990-luvulta eteenpäin
(12.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939740
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939740
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen Malesian palmuöljyn viljelyn kritiikkiä ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökulmista 1990-luvulta eteenpäin. Malesia oli palmuöljyn suurin tuotantomaa vuoteen 2007 asti, ja se on edelleen merkittävä tuottaja Indonesian ohella. Palmuöljyä käytetään niin elintarvikkeissa, kosmetiikassa, hygieniatuotteissa kuin biopolttoaineiden raaka-aineena. Vuonna 2018 se oli maailman suosituin kasviöljy.
Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet palmuöljyn viljelyä plantaasien laajenemisen aiheuttamasta sademetsien katoamisesta, sekä tämän seurannaisvaikutuksista – hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä, biodiversiteetin katoamisesta ja muista ympäristövaikutuksista. Ihmisoikeusjärjestöt puolestaan ovat metsäkadon suhteen olleet huolissaan palmuöljyn viljelyn vaikutuksista alkuperäiskansojen kulttuurille ja elinkeinoille. Lisäksi keskustelua on herättänyt siirtotyöntekijöiden kohtelu plantaaseilla. Vuonna 2017 siirtotyöntekijät muodostivat 20 prosenttia Malesian työvoimasta, ja heidän kohtaamiaan ongelmia olivat muun muassa velkaantuminen ja oikeusrikkomukset. Tutkielma perustuu WWF:n ja Greenpeacen raportteihin, jotka kuvaavat ympäristönäkökulmasta annettua kritiikkiä, sekä Amnestyn, Finnwatchin ja Malesian ihmisoikeuskomissio SUHAKAMin raportteihin, jotka kuvaavat ihmisoikeuksien rikkomuksiin kohdistettua kritiikkiä.
Tarkastelen työssäni järjestöjen toimintaa osana laajempaa ympäristö- ja ihmisoikeushistoriaa sekä aktivismin historiaa. Työlleni on keskeistä globaalin etelän käsite sekä länsimaisen ympäristö- ja ihmisoikeusajattelun ajoittainen soveltumattomuus globaalin etelän kontekstiin. Olen tarkastellut lähdemateriaalia lähiluvun keinoin sekä vertaillut näitä keskenään löytääkseni kritiikin pääkohtia, mutta myös keskustelun moniäänisyyttä. Käsittelen työssäni myös valtiollisten toimijoiden ja yritysten vastauksia annettuun kritiikkiin. Tutkielmassani osoitan, miten palmuöljyn viljelyä on vaihtelevin painotuksin kritisoitu, sekä millaista keskustelua tämä on herättänyt. Palmuöljyn viljelyä koskeva keskustelu on edelleen ajankohtainen ja kehittyvä aihe.
Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet palmuöljyn viljelyä plantaasien laajenemisen aiheuttamasta sademetsien katoamisesta, sekä tämän seurannaisvaikutuksista – hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä, biodiversiteetin katoamisesta ja muista ympäristövaikutuksista. Ihmisoikeusjärjestöt puolestaan ovat metsäkadon suhteen olleet huolissaan palmuöljyn viljelyn vaikutuksista alkuperäiskansojen kulttuurille ja elinkeinoille. Lisäksi keskustelua on herättänyt siirtotyöntekijöiden kohtelu plantaaseilla. Vuonna 2017 siirtotyöntekijät muodostivat 20 prosenttia Malesian työvoimasta, ja heidän kohtaamiaan ongelmia olivat muun muassa velkaantuminen ja oikeusrikkomukset. Tutkielma perustuu WWF:n ja Greenpeacen raportteihin, jotka kuvaavat ympäristönäkökulmasta annettua kritiikkiä, sekä Amnestyn, Finnwatchin ja Malesian ihmisoikeuskomissio SUHAKAMin raportteihin, jotka kuvaavat ihmisoikeuksien rikkomuksiin kohdistettua kritiikkiä.
Tarkastelen työssäni järjestöjen toimintaa osana laajempaa ympäristö- ja ihmisoikeushistoriaa sekä aktivismin historiaa. Työlleni on keskeistä globaalin etelän käsite sekä länsimaisen ympäristö- ja ihmisoikeusajattelun ajoittainen soveltumattomuus globaalin etelän kontekstiin. Olen tarkastellut lähdemateriaalia lähiluvun keinoin sekä vertaillut näitä keskenään löytääkseni kritiikin pääkohtia, mutta myös keskustelun moniäänisyyttä. Käsittelen työssäni myös valtiollisten toimijoiden ja yritysten vastauksia annettuun kritiikkiin. Tutkielmassani osoitan, miten palmuöljyn viljelyä on vaihtelevin painotuksin kritisoitu, sekä millaista keskustelua tämä on herättänyt. Palmuöljyn viljelyä koskeva keskustelu on edelleen ajankohtainen ja kehittyvä aihe.