Vanhempien minäpystyvyys lasten terveellisten ravitsemustottumusten edistäjänä – Digitaalinen sovellus osana lapsiperheiden interventiota
Selänne, Laura (2020-04-29)
Vanhempien minäpystyvyys lasten terveellisten ravitsemustottumusten edistäjänä – Digitaalinen sovellus osana lapsiperheiden interventiota
(29.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939822
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939822
Tiivistelmä
Minäpystyvyydellä on vaikutuksia yksilön terveyskäyttäytymiseen. Vanhempien korkea minäpystyvyys on yhteydessä lapsen hyvinvointiin, muun muassa lapsen terveelliseen ruokavalioon. Lapsen terveellinen ja monipuolinen ravitsemus turvaa lapsen optimaalista kasvua ja kehitystä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on arvioida perheiden hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun HyväMe-intervention vaikuttavuutta vanhempien minäpystyvyyteen lapsen terveellisten ravitsemustottumusten edistäjänä. HyväMe-interventioon sisältyi lapsiperheille kehitetyn digitaalisen HyväMe-sovelluksen käyttö sekä lastenneuvolan terveydenhoitajan terveyskeskustelu.
Klusterisatunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus toteutettiin yhden Suomen maakunnan alueella satunnaistaen neljä kuntaa/kuntayhtymää mukaan tutkimukseen. Tämän jälkeen kunnat satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. HyväMe-interventio toteutettiin interventiokuntien lastenneuvoloissa 4-vuotiaiden laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Kontrolliryhmään kuuluvat perheet osallistuivat tavanomaiseen 4-vuotiaan terveystarkastukseen. Aineistonkeruu toteutettiin kolmessa osassa: ennen interventiota, heti intervention jälkeen ja neljän kuukauden kuluttua. Aineisto kerättiin vanhemmilta taustatietolomakkeella ja vanhempien minäpystyvyyden mittarina käytettiin Parental Self-Efficacy for Healthy Dietary and Physical Activity Behaviors in Preschoolers (PDAP) -mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 25 ja SAS 9.4 -ohjelmistoilla. Analyysissa tarkasteltiin ryhmien välisiä ja sisäisiä muutoksia eri aikapisteissä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 108 perhettä (n=50 interventio-, n=58 kontrolliperhettä). Heti intervention jälkeen toteutetussa mittauksessa oli mukana enää 40 perhettä (n=13 interventio, n=27 kontrolli) ja neljän kuukauden kuluttua toteutetussa mittauksessa 32 perhettä (n=12 interventio, n=20 kontrolli). Tässä tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa vanhempien minäpystyvyyden muutoksissa ryhmien välillä (p=0.39). Myöskään ryhmien sisäiset muutokset eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi alkumittauksen ja intervention jälkeisten mittausten välillä. Mittarin yksittäisiä kysymyksiä tarkasteltaessa havaittiin tilastollisesti merkitsevää paranemista interventioryhmän vanhempien minäpystyvyydessä heti intervention jälkeisissä mittauksissa verrattuna kontrolliryhmään (p=0.034, 0.041).
Perheiden terveellisten ravitsemustottumusten ja vanhempien minäpystyvyyden tukemiseen tarkoitettujen interventioiden kehittäminen on tärkeää muun muassa lasten lihavuuden ehkäisemiseksi. Tutkittavien kadon ehkäisemiseen tulisi kiinnittää huomiota jo tutkimuksen alussa esimerkiksi osallistamalla perheitä mukaan intervention suunnitteluun. Interventioon tulisi sisällyttää vaikuttaviksi todettuja keinoja minäpystyvyyden vahvistamiseen ja perheiden sitouttamiseen intervention toimintoihin.
Klusterisatunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus toteutettiin yhden Suomen maakunnan alueella satunnaistaen neljä kuntaa/kuntayhtymää mukaan tutkimukseen. Tämän jälkeen kunnat satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. HyväMe-interventio toteutettiin interventiokuntien lastenneuvoloissa 4-vuotiaiden laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Kontrolliryhmään kuuluvat perheet osallistuivat tavanomaiseen 4-vuotiaan terveystarkastukseen. Aineistonkeruu toteutettiin kolmessa osassa: ennen interventiota, heti intervention jälkeen ja neljän kuukauden kuluttua. Aineisto kerättiin vanhemmilta taustatietolomakkeella ja vanhempien minäpystyvyyden mittarina käytettiin Parental Self-Efficacy for Healthy Dietary and Physical Activity Behaviors in Preschoolers (PDAP) -mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 25 ja SAS 9.4 -ohjelmistoilla. Analyysissa tarkasteltiin ryhmien välisiä ja sisäisiä muutoksia eri aikapisteissä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 108 perhettä (n=50 interventio-, n=58 kontrolliperhettä). Heti intervention jälkeen toteutetussa mittauksessa oli mukana enää 40 perhettä (n=13 interventio, n=27 kontrolli) ja neljän kuukauden kuluttua toteutetussa mittauksessa 32 perhettä (n=12 interventio, n=20 kontrolli). Tässä tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa vanhempien minäpystyvyyden muutoksissa ryhmien välillä (p=0.39). Myöskään ryhmien sisäiset muutokset eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi alkumittauksen ja intervention jälkeisten mittausten välillä. Mittarin yksittäisiä kysymyksiä tarkasteltaessa havaittiin tilastollisesti merkitsevää paranemista interventioryhmän vanhempien minäpystyvyydessä heti intervention jälkeisissä mittauksissa verrattuna kontrolliryhmään (p=0.034, 0.041).
Perheiden terveellisten ravitsemustottumusten ja vanhempien minäpystyvyyden tukemiseen tarkoitettujen interventioiden kehittäminen on tärkeää muun muassa lasten lihavuuden ehkäisemiseksi. Tutkittavien kadon ehkäisemiseen tulisi kiinnittää huomiota jo tutkimuksen alussa esimerkiksi osallistamalla perheitä mukaan intervention suunnitteluun. Interventioon tulisi sisällyttää vaikuttaviksi todettuja keinoja minäpystyvyyden vahvistamiseen ja perheiden sitouttamiseen intervention toimintoihin.