Mikroyritysten vuositilintarkastuksissa havaitut puutteet ja väärinkäytökset : Haastattelututkimus havaituista puutteista ja väärinkäytöksistä

Abstract

Tutkielman tavoitteena on analysoida kolmen tutkimuskysymyksen avulla mikroyritysten vuositilintarkastuksissa havaittuja puutteita ja väärinkäytöksiä. Ensimmäisenä tutkitaan, minkä tyyppisiä puutteita tai väärinkäytöksiä tilintarkastajat ovat kohdanneet vuositilintarkastuksen yhteydessä tarkastaessaan mikroyrityksiä. Lisäksi pyritään analysoimaan, mitä asioita huomioiden ja menetelmiä käyttäen tilintarkastajilla on ollut parhaimmat lähtökohdat mikroyritysten puutteiden ja väärinkäytösten havaitsemiseen. Viimeisenä osiona analysoidaan, miten tilintarkastajat vaikuttavat mikroyrityksissä havaitsemiensa puutteiden ja väärinkäytösten ennakointiin ja torjuntaan. Tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Empiirinen aineisto muodostuu sekä pääkaupunkiseudulla että maakunnassa työskentelevien tilintarkastajien haastatteluista. Haastateltavien valinnassa olennaista oli pitkä kokemus mikroyritysten tilintarkastuksesta sekä niissä havaituista puutteista ja väärinkäytöksistä. Tutkielman keskeisinä johtopäätöksinä voidaan pitää seuraavia asioita: tilintarkastajat kohtaavat tarkastamissaan tilinpäätöksissä paljon puutteita, mutta väärinkäytöksiä on vähän. Tilinpäätöksen lukijan kannalta yleisimmät olennaisista puutteista olivat liitetietojen puutteet, mikroyrittäjän ja -yrityksen varojen sekoittuminen, varaston virheellinen arvostus sekä tilinpäätöksen laatiminen määräajan jälkeen. Valtaosa puutteista on johtunut kirjanpitäjästä. Yrittäjällä voi olla suuri luottamus kirjanpitäjään tämän ammattitaidosta riippumatta. Kommunikointi kirjanpitäjän ja yrittäjän kanssa, sekä tilintarkastuksen hyvä suunnittelu, suunnitelman noudattaminen ja tarvittaessa muuttaminen tilanteeseen sopivaksi, olivat avainasemassa ja antoivat puutteiden ja väärinkäytösten havainnoinnille hyvät lähtökohdat mikroyritysten tilintarkastusten yhteydessä. Tilintarkastajat kokivat voivansa vaikuttaa paitsi yrityksen tilinpäätöksissä ilmenneisiin puutteisiin ja väärinkäytöksiin, myös mahdollisiin osakkaiden välisiin riitatilanteisiin muista tahoista riippumattomina asiantuntijoina. Keskustelu yrittäjän ja kirjanpitäjän kanssa nousi vaikuttamismahdollisuuksista tärkeimmäksi, eikä tilintarkastajilla ollut kynnystä puuttua minkäänlaisiin havaintoihin. Yleensä tilintarkastajan antamat korjausehdotukset toteutetaan, mutta jos korjaaminen ei ole mahdollista, tilintarkastaja antaa varauman sisältävän lausunnon, ja yrityksessä tehdään korjaukset seuraavalla tilikaudella. Mikroyritysten tapauksessa kaikki eivät ole tilintarkastusvelvollisia, ja tietoisesti väärin toimivat yritykset eivät todennäköisesti hakeudu tilintarkastettaviksi. Siitä huolimatta tilintarkastustyöllä vaikuttaisi olevan melko suuri väärinkäytöksiä ennaltaehkäisevä merkitys.