Kodin ja koulun yhteistyö Wilman kautta huoltajien kokemana
Hautamäki, Lotta; Hautamäki, Tuomas (2020-04-30)
Kodin ja koulun yhteistyö Wilman kautta huoltajien kokemana
Hautamäki, Lotta
Hautamäki, Tuomas
(30.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060440717
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060440717
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten huoltajat suhtautuvat Wilma-verkkopalvelun käyttöön kodin ja koulun välisessä yhteistyössä sekä huoltajien kokemuksia sen käytöstä. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, onko huoltajilla kehitysehdotuksia tai odotuksia Wilman kautta tehtävään kodin ja koulun yhteistyöhön.
Tutkimukseen osallistui 52 huoltajaa eräästä varsinaissuomalaisesta alakoulusta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja se toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselyn kautta saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Saadut tulokset teemoiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähes kaikki kyselyyn vastanneista huoltajista ajattelee Wilman toimivan hyvin kodin ja koulun yhteistyön välineenä. Lisäksi kyselyyn vastanneista huoltajista vielä suurempi osa kertoi Wilmasta olleen hyötyä kodin ja koulun yhteistyössä. Tutkimukseen osallistuneista huoltajista yli kaksi kolmasosaa suhtautuu positiivisesti Wilman käyttöön ja Wilma-järjestelmään yhtenä kodin ja koulun yhteistyön välineenä. Kodin ja koulun yhteistyöltä odotetaan vahvimmin avoimuutta ja asioista tiedottamista ajantasaisesti huoltajien mukaan. Kehitysehdotuksia kysyttäessä yli puolet huoltajista antoi jonkinlaisen kehitysehdotuksen tai kehitysehdotuksia joko käyttöliittymään tai Wilman käyttöön liittyen. Loput huoltajista kertoi, ettei heillä ole mitään kehitysehdotuksia tai olevansa jo nyt tyytyväisiä kodin ja koulun yhteistyöhön Wilman kautta.
Huoltajien aktiivisuudesta voidaan päätellä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja haluavat olla niistä perillä. Wilma ei ole kaikille huoltajille mieleisin yhteydenpidon väline, vaikka huoltaja käyttäisikin sitä eniten. Wilmaa mieleisemmäksi kodin ja koulun yhteistyön kanavaksi nousi osalla huoltajista muun muassa soitto puhelimella, keskustelu kasvokkain, sovittu tapaaminen ja vanhempainillat. Näiden vastausten perusteella voidaan todeta, että Wilma ei saisi korvata ainakaan kokonaan aitoja kohtaamisia kodin ja koulun välillä. Toive positiivisuuden lisäämisestä kodin ja koulun yhteistyössä, erityisesti Wilman kautta, nousi esille muun muassa kehitysehdotuksissa. Hyviä ja positiivisia asioita voisi tuoda entistä enemmän näkyväksi myös Wilmassa, jolloin huoltajien suhtautuminen Wilmaan voisi olla mahdollisesti myönteisempi.
Tutkimukseen osallistui 52 huoltajaa eräästä varsinaissuomalaisesta alakoulusta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja se toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselyn kautta saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Saadut tulokset teemoiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähes kaikki kyselyyn vastanneista huoltajista ajattelee Wilman toimivan hyvin kodin ja koulun yhteistyön välineenä. Lisäksi kyselyyn vastanneista huoltajista vielä suurempi osa kertoi Wilmasta olleen hyötyä kodin ja koulun yhteistyössä. Tutkimukseen osallistuneista huoltajista yli kaksi kolmasosaa suhtautuu positiivisesti Wilman käyttöön ja Wilma-järjestelmään yhtenä kodin ja koulun yhteistyön välineenä. Kodin ja koulun yhteistyöltä odotetaan vahvimmin avoimuutta ja asioista tiedottamista ajantasaisesti huoltajien mukaan. Kehitysehdotuksia kysyttäessä yli puolet huoltajista antoi jonkinlaisen kehitysehdotuksen tai kehitysehdotuksia joko käyttöliittymään tai Wilman käyttöön liittyen. Loput huoltajista kertoi, ettei heillä ole mitään kehitysehdotuksia tai olevansa jo nyt tyytyväisiä kodin ja koulun yhteistyöhön Wilman kautta.
Huoltajien aktiivisuudesta voidaan päätellä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja haluavat olla niistä perillä. Wilma ei ole kaikille huoltajille mieleisin yhteydenpidon väline, vaikka huoltaja käyttäisikin sitä eniten. Wilmaa mieleisemmäksi kodin ja koulun yhteistyön kanavaksi nousi osalla huoltajista muun muassa soitto puhelimella, keskustelu kasvokkain, sovittu tapaaminen ja vanhempainillat. Näiden vastausten perusteella voidaan todeta, että Wilma ei saisi korvata ainakaan kokonaan aitoja kohtaamisia kodin ja koulun välillä. Toive positiivisuuden lisäämisestä kodin ja koulun yhteistyössä, erityisesti Wilman kautta, nousi esille muun muassa kehitysehdotuksissa. Hyviä ja positiivisia asioita voisi tuoda entistä enemmän näkyväksi myös Wilmassa, jolloin huoltajien suhtautuminen Wilmaan voisi olla mahdollisesti myönteisempi.