Eläköityneet liikkeessä : Arkipäivän liikkumisen muutokset ja hyvinvoinnin kokemukset

Abstract

Eläkkeelle jääminen on merkittävä elämänmuutos, jonka seurauksena arjen rytmi ja liikkumisen rutiinit muotoutuvat uudelleen. Eläköitymisen on ajateltu tarjoavan uusia mahdollisuuksia liikkumiselle ja aktiivisuudelle, mutta tutkimukset ovat osoittaneet liikkumisen vähenevän eläköitymisen jälkeen. Liikkumisen tiedetään ylläpitävän terveyttä ja fyysistä kuntoa ikääntyessä, mutta se mahdollistaa myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja tunteen itsenäisyydestä. Liikkuminen on näin ollen tärkeä osa hyvinvointia, minkä takia on tärkeää tutkia, miten liikkuminen muuttuu eläkkeellä ja mitkä tekijät liikkumisen taustalla vaikuttavat. Tunnistamalla eläköitymisen alussa liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan lisätä ymmärrystä liikkumisen ja hyvinvoinnin kysymyksistä myös vanhempien eläkeläisten keskuudessa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin liikkumisen aikamaantieteellisiä rajoitteita ja resursseja sekä liikkumisessa tapahtuvia muutoksia eläköitymisen jälkeen. Tutkielma pohjautuu yhteentoista vastaeläköityneen henkilön laadulliseen haastatteluun. Haastateltavat ovat mukana Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging -hankkeessa, joka tutkii terveydessä ja liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvia muutoksia eläkkeellesiirtymisiässä. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat vuosina 2014–2019 eläköityneet kunta-alan työntekijät. Tutkielmassa liikkumista tarkasteltiin aikamaantieteellisestä näkökulmasta, joka tarjosi tietoa liikkumiseen eläkkeellä vaikuttavista rajoitteista ja resursseista, sekä liikkumisen subjektiivisista kokemuksista. Liikkuminen koostuu tutkielman määrittelyssä liikkumista ylläpitävistä käytännöistä, fyysisestä liikkeestä ja liikkumisen tavoista, asenteista liikkumista kohtaan sekä henkilökohtaisista taipumuksista liikkumiseen.

Pro gradu -tutkielman tulosten perusteella liikkumisen rytmi ja tahti muuttuvat eläköitymisen jälkeen rauhallisemmaksi, minkä takia liikkumisesta saatava nautinto nousee tärkeään rooliin. Eläkkeellä liikkumisen rutiinit pitää rakentaa uudelleen ja liikkumisesta tulee suunnitelmallisempaa, sillä liikkuminen ei enää tapahdu luonnostaan. Eläkkeellä liikkumiseen vaikuttavat uudet aikamaantieteelliset rajoitteet, mutta liikkumisen rauhallisempi rytmi kompensoi rajoitteita jossain määrin. Kuitenkin esimerkiksi mielekkään toiminnan löytäminen voi olla eläkkeellä hankalaa ja rajoittaa liikkumisen mahdollisuuksia.