Mikä maalittaminen? Maalittaminen virkamiehiin kohdistuvana toimintana ja sen kriminalisoinnin tarve

Abstract

Maalittamista on käytetty viime aikoina kuvaamaan toimintaa, jossa yhteen henkilöön kohdistetaan arvostelua, häirintää tai uhkailua erityisesti internetissä ja usein joukkovoimaa käyttäen. Muun muassa poliisihallitus, käräjäoikeuksien laamannit ja valtakunnansyyttäjänvirasto ovat tehneet lainsäädäntöaloitteen virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen kriminalisoimiseksi, mutta toistaiseksi oikeusministeriö on suhtautunut kriminalisointiehdotuksiin kielteisesti. Tutkielman aiheena on virkamiehiin kohdistuva maalittaminen. Tutkielman tarkoitus on sen kriminaalipoliittisen orientaation mukaisesti tuottaa tietoa kriminaalipoliittiselle päätöksenteolle. Tutkielmassa arvioidaan maalittamista virkamiehiin kohdistuvana toimintana, rikoslain soveltumista maalittamistoimintaan, mahdollisen kriminalisoinnin tarpeellisuutta ja sitä, tulisiko maalittaminen kriminalisoida. Tutkielman keskeisinä lähteinä käytetään rikosoikeutta ja kriminalisointiteoriaa koskevia teoksia, virallislähteitä, maalittamista koskevia lainsäädäntötoimenpidealoitteita, tutkimuksia epäasiallisesta vaikuttamisesta sekä käräjätuomareille suunnattua teemahaastattelututkimusta. Tutkielmassa käytetään monimetodista menetelmää, sillä tutkielmassa hyödynnetään rikoslainopin ja rikosoikeusteorian metodien lisäksi empiiristä metodia haastattelututkimuksen toteutuksessa. Virkamiesten määritelmien perusteella maalittamista tapahtuu tyypillisimmin internetissä joko niin, että toimintaan voi osallistua useita ihmisiä tai niin, että yksi ihminen pyrkii saamaan muita osallistumaan toimintaan. Mahdollisia osatekoja ovat esimerkiksi halventaminen, uhkailu ja yksityisten tietojen levittäminen. Näitä toimia voidaan kohdistaa myös virkamiehen läheisiin. Haastatellut käräjätuomarit ymmärsivät maalittamisen lainsäädäntöaloitteiden kuvailemalla tavalla, ja heidän keskuudessaan vallitsi konsensus uuden kriminalisoinnin tarpeellisuudesta rikoslain puutteellisuuden vuoksi. Rikoslain tarkastelun perusteella huomataan, että rikosoikeudellista suojaa maalittamistapauksissa voidaan pitää puutteellisena, etenkin kun huomioidaan tunnusmerkistöjen suojeluobjekti ja -tavoite. Kriminalisointiperiaatteet asettavat vaatimuksen hyväksyttävyydestä ja painavasta tarpeesta, sekä rikosoikeuden käytön viimesijaisuudesta ja siitä, että kriminalisoinnilla tuotetaan enemmän hyötyä kuin haittaa. Näistä viimeisin muodostuu aidosti rikosoikeuden käyttöä rajaavaksi kriteeriksi. Tutkielmassa päädytään siihen, että maalittamisen kriminalisoinnille on osoitettavissa painava tarve. Maalittamisen kriminalisointi ei ole vastoin kriminalisointiperiaatteita ja havaitun kriminalisointitarpeen vuoksi kriminalisoinnin valmistelu tulisi aloittaa.