Tavoiteorientaatiot yhteisöllisessä teknologian oppimisessa perusopetuksen 5.–6. luokilla
Heikkilä, Elli; Sandell, Tea (2020-05-06)
Tavoiteorientaatiot yhteisöllisessä teknologian oppimisessa perusopetuksen 5.–6. luokilla
(06.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061243076
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061243076
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tavoiteorientaatioita teknologian oppimisessa. Teknologian oppimisella tarkoitetaan oppimista, jonka kohteena on teknologian lukutaito. Tutkimuskysymys kohdistuu siihen, mitä eroa oppilaiden tavoiteorientaatioissa on teknologian oppimista kohtaan, sekä mitkä tekijät saavat aikaan mahdollisia muutoksia oppilaiden tavoiteorientaatioissa. Osana tutkimustehtävää tarkasteltiin tyttöjen ja poikien tavoiteorientaatioiden mahdollisia eroja teknologiaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin viides - ja kuudesluokkalaisille arkipäivän teknologiaa havainnollistavissa oppimisympäristöissä teemapäivän puitteissa länsisuomalaisen kaupungin perusopetuksen kouluissa. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 22 oppilasta.
Tutkimusta lähestyttiin kvalitatiivisen eli laadullisen monitapaustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tutkimusote oli fenomenologis- hermeneuttinen. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa oli videointi ja litteroidun videoaineiston analysointimenetelmänä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Teorian mukaan tutkimuksessa jaoteltiin tavoiteorientaatiot viiteen eri pääluokkaan, joita ovat oppimisorientaatio, saavutusorientaatio, suoritus-lähestymisorientaatio, suoritus-välttämisorientaatio ja välttämisorientaatio.
Tutkimuksen tulosten mukaan oppilaiden yleinen asenne teknologiaoppimista kohtaan oli melko positiivinen. Yhdeksällä oppilaalla tavoiteorientaatio oli pysyvä ja näistä seitsemän oli oppimisorientoituneita. Kilpailuhenkisyys ja konkreettinen edistyminen tehtävässä ilmenivät aineistossa tavoiteorientaatioiden positiivisia muutoksia aikaan saavina tekijöinä. Sen sijaan tavoiteorientaatioiden negatiivisia muutoksia aikaan saavina tekijöinä havaittiin olevan ryhmäläisen huono työpanos, puutteellinen ohjeistus eli tilanteet, joissa ohjaaja ei heti ehtinyt tarkentaa ohjeita, tehtävän haasteellisuus sekä tilanteet, joissa toinen ryhmä häiritsi työskentelyä. Tulosten perusteella tyttöjen ja poikien tavoiteorientaatioissa on eroja. Tyttöjen tavoiteorientaatiot olivat hieman positiivisemmat kuin pojilla sekä tehtävien alussa että lopussa. Lisäksi poikien tavoiteorientaatiot olivat pysyvämpiä ja tytöillä tapahtui hieman enemmän muutoksia tavoiteorientaatiossa.
Tutkimusta lähestyttiin kvalitatiivisen eli laadullisen monitapaustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tutkimusote oli fenomenologis- hermeneuttinen. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa oli videointi ja litteroidun videoaineiston analysointimenetelmänä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Teorian mukaan tutkimuksessa jaoteltiin tavoiteorientaatiot viiteen eri pääluokkaan, joita ovat oppimisorientaatio, saavutusorientaatio, suoritus-lähestymisorientaatio, suoritus-välttämisorientaatio ja välttämisorientaatio.
Tutkimuksen tulosten mukaan oppilaiden yleinen asenne teknologiaoppimista kohtaan oli melko positiivinen. Yhdeksällä oppilaalla tavoiteorientaatio oli pysyvä ja näistä seitsemän oli oppimisorientoituneita. Kilpailuhenkisyys ja konkreettinen edistyminen tehtävässä ilmenivät aineistossa tavoiteorientaatioiden positiivisia muutoksia aikaan saavina tekijöinä. Sen sijaan tavoiteorientaatioiden negatiivisia muutoksia aikaan saavina tekijöinä havaittiin olevan ryhmäläisen huono työpanos, puutteellinen ohjeistus eli tilanteet, joissa ohjaaja ei heti ehtinyt tarkentaa ohjeita, tehtävän haasteellisuus sekä tilanteet, joissa toinen ryhmä häiritsi työskentelyä. Tulosten perusteella tyttöjen ja poikien tavoiteorientaatioissa on eroja. Tyttöjen tavoiteorientaatiot olivat hieman positiivisemmat kuin pojilla sekä tehtävien alussa että lopussa. Lisäksi poikien tavoiteorientaatiot olivat pysyvämpiä ja tytöillä tapahtui hieman enemmän muutoksia tavoiteorientaatiossa.