Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat tilintarkastuskertomuksissa : tarkastelussa Helsingin pörssin kolme suurinta toimialaa vuosina 2016–2018
Rahkia, Ossi (2020-05-25)
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat tilintarkastuskertomuksissa : tarkastelussa Helsingin pörssin kolme suurinta toimialaa vuosina 2016–2018
(25.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061543194
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061543194
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aihepiirinä ovat ISA 701 -standardin mukaiset KAM:it (Key Audit Matter), joista tilintarkastajien on tullut raportoida 15.12.2016 tai sen jälkeen päättyviltä tilikausilta laadituissa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuskertomuksissa. KAM:it ovat tilintarkastajan ammatillisen harkinnan mukaan niitä seikkoja, joihin tilintarkastaja on kiinnittänyt eniten huomiota tarkastuksen aikana. Standardi säädettiin osana IAASB:n uudistamisprojektia, jonka tarkoituksena oli korjata vanhan tilintarkastuskertomusmallin ongelmia parantamalla sen viestinnällistä arvoa. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella KAM:ien raportoinnin luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida KAM:ien raportoinnin onnistumista standardin tavoitteiden näkökulmasta.
Tutkielman aineistoksi valittiin Helsingin pörssin kolmen suurimman toimialan yhtiöt ja tarkasteluajankohdaksi standardin kolme ensimmäistä soveltamisvuotta eli 2016–2018. Aineistossa oli mukana 70 yhtiötä ja 210 tilintarkastuskertomusta. Aineiston tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja sisällön luokittelua. Tulosten perusteella kolmen suurimman toimialan yhtiöillä raportoitiin yleisimmin kaksi tai kolme KAM:ia, mikä on vastaava tulos vertailuaineistona käytettyjen PRH:n vuosiselvitysten kanssa. Markkina-arvolla oli vaikutusta KAM:ien määrään, sillä suuren markkina-arvon yhtiöillä raportoitiin keskimäärin eniten KAM:eja. Vuosittain ei tapahtunut KAM:ien kokonaismäärissä merkittäviä muutoksia. Myös yhtiökohtaisesti tarkasteltuna muutokset olivat pieniä. Yleisin muutos oli yhden KAM:in lisäys tai vähennys verrattuna edelliseen vuoteen KAM:ien aihepiirien pysyessä pääosin samoina.
Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että tilintarkastajien raportointi on ollut onnistunutta, sillä KAM:it on laadittu standardin mukaisesti. Yhtiökohtaisesti tarkasteltuna KAM:ien määrissä on ollut hajontaa toimiala- ja markkina-arvokohtaisiin keskiarvoihin nähden, mikä osoittaa, että KAM:ien määrityksessä on otettu yhtiökohtaiset erityispiirteet huomioon. Yhtiökohtaisia kertomuksia vertailemalla havaittiin, että KAM:ien aihepiirien ja sisältöjen muutoksiin vaikuttivat ainakin tilikausikohtaiset olosuhdemuutokset ja tilintarkastajan ammatillinen harkinta. Lisäksi tilintarkastuskertomuksien informatiivisuudessa havaittiin eroja, mikä osoittaa, että tilintarkastajilla ei ole vielä yhteisiä näkemyksiä uusista raportointitavoista. Tästäkin huolimatta tilintarkastuskertomukset ovat informatiivisempia kuin aiemmin.
Tutkielman aineistoksi valittiin Helsingin pörssin kolmen suurimman toimialan yhtiöt ja tarkasteluajankohdaksi standardin kolme ensimmäistä soveltamisvuotta eli 2016–2018. Aineistossa oli mukana 70 yhtiötä ja 210 tilintarkastuskertomusta. Aineiston tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja sisällön luokittelua. Tulosten perusteella kolmen suurimman toimialan yhtiöillä raportoitiin yleisimmin kaksi tai kolme KAM:ia, mikä on vastaava tulos vertailuaineistona käytettyjen PRH:n vuosiselvitysten kanssa. Markkina-arvolla oli vaikutusta KAM:ien määrään, sillä suuren markkina-arvon yhtiöillä raportoitiin keskimäärin eniten KAM:eja. Vuosittain ei tapahtunut KAM:ien kokonaismäärissä merkittäviä muutoksia. Myös yhtiökohtaisesti tarkasteltuna muutokset olivat pieniä. Yleisin muutos oli yhden KAM:in lisäys tai vähennys verrattuna edelliseen vuoteen KAM:ien aihepiirien pysyessä pääosin samoina.
Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että tilintarkastajien raportointi on ollut onnistunutta, sillä KAM:it on laadittu standardin mukaisesti. Yhtiökohtaisesti tarkasteltuna KAM:ien määrissä on ollut hajontaa toimiala- ja markkina-arvokohtaisiin keskiarvoihin nähden, mikä osoittaa, että KAM:ien määrityksessä on otettu yhtiökohtaiset erityispiirteet huomioon. Yhtiökohtaisia kertomuksia vertailemalla havaittiin, että KAM:ien aihepiirien ja sisältöjen muutoksiin vaikuttivat ainakin tilikausikohtaiset olosuhdemuutokset ja tilintarkastajan ammatillinen harkinta. Lisäksi tilintarkastuskertomuksien informatiivisuudessa havaittiin eroja, mikä osoittaa, että tilintarkastajilla ei ole vielä yhteisiä näkemyksiä uusista raportointitavoista. Tästäkin huolimatta tilintarkastuskertomukset ovat informatiivisempia kuin aiemmin.