Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus : tarkastelussa vaikuttavuuden ilmaukset Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimussuunnitelmissa
Kärkkäinen, Tommi (2020-05-12)
Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus : tarkastelussa vaikuttavuuden ilmaukset Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimussuunnitelmissa
Kärkkäinen, Tommi
(12.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061543184
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061543184
Tiivistelmä
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus kytkeytyy ilmiönä läheisesti tieteeseen. Käsitteenä ja arvioinnin kohteena yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kuitenkin yleistynyt vasta 2000-luvulla politiikan painotusten ja tutkimusrahoituksen muutosten seurauksena.
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseen liittyviä ilmauksia rahoitushakemuksien tutkimussuunnitelmissa. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus määritellään tutkimuksen prosessin tai tulosten vaikutukseksi tiedettä laajempaan kontekstiin. Vaikutukset ymmärretään seurauksina, joita sosiaalisissa käytännöissä muodostuvat tiedon virtaukset saavat aikaan. Näkökulma perustuu käytäntöteoriaan, joka korostaa sosiaalisten ilmiöiden monimuotoista, kontingenttia ja kytkeytynyttä luonnetta. Käytäntöteoreettisesti tarkasteltuna tutkielmassa analysoidut tutkimussuunnitelmat muotoutuvat, uusiintuvat ja muuttuvat tieteen, tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan toisiinsa kytkeytyneissä käytännöissä.
Tutkielman aineistona toimivat Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan vuosina 2006 ja 2017 rahoittamat tutkimussuunnitelmat tutkijatohtoreiden, akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden hankkeista. Analysointiin käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja kvantifiointia. Tutkimussuunnitelmissa havaittavat vaikuttavuuden ilmaukset teemoitellaan käytännöiksi ja kohteiksi. Käytännöt teemoitellaan kahteen vaikuttavuuden ulottuvuuteen, joiden sisällä ne teemoitellaan vielä kullekin ulottuvuudelle tyypillisiin vaikuttavuuden muotoihin. Käytäntöjen kohteet teemoitellaan yleisiin ja alakohtaisiin luokkiin. Kategorioiden avulla luodaan käsitys ilmausten luonteesta ja suhteista sekä niiden painopisteistä, muutoksista ajassa ja eroista hanketyyppien välillä.
Tulosten mukaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoille on tyypillistä tuottaa erilaisia suunnitelmia ja lupauksia vaikuttavuuden edistämisestä. Vaikuttavuuden ilmaukset ovat monipuolisia ja liittyvät hiukan useammin vuorovaikutuksen kuin artefaktien ulottuvuuteen. Vuorovaikutuksen osalta tyypillisimmät käytännöt koskevat informointia, keskustelua ja koulutusta. Artefaktien osalta tyypillisimpiä ovat media-artefaktien eli pääosin lehdissä tai internetissä ilmestyvien julkaisujen tuottamiseen liittyvät käytännöt. Käytäntöjen kohteista yleisimpiä ovat julkisen sektorin alat ja toisiksi yleisimpiä yrityssektorin alat. Hanketyyppien välillä ei havaita järjestelmällisiä eroja. Vuosien 2006 ja 2017 välillä tutkimussuunnitelmien sisällöissä tapahtuu selkeitä muutoksia: vaikuttavuuden edistämiseen liittyvät ilmaukset yleistyvät ja niiden osuus tutkimussuunnitelmissa kasvaa. Lisäksi tutkimussuunnitelmissa havaittavien ulottuvuuksien, muotojen, kohteiden ja käytäntöjen ilmeneminen monipuolistuu ja niiden tutkimussuunnitelmakohtainen määrä ja esiintymistiheys kasvavat. Tulokset edustavat tutkimussuunnitelmien tuottamisen käytännöissä ilmeneviä yhtäläisyyksiä, monimuotoisuuksia ja järjestelmällisiä muutoksia. Tulosten tulkitaan esittävän yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoille tyypillistä vaikuttavuuden ilmaisua sekä ilmentävän tutkimussuunnitelmien sisällöissä tapahtuvaa muutosta, joka vastaa yleisellä tasolla tiedepolitiikan vaikuttavuuspainotusta. Societal impact as a phenomenon is closely connected to scientific practices, thus its expressions have been part of science for a long while. However, as a concept and as an object of assessment societal impact of research has become common during the 21st century due to emphasis’ in science policy and changes in research funding.
This master’s thesis focuses on statements concerning societal impact of research in funded grant proposal research plans. Societal impact of research is defined, in the context of the thesis, as contributions that research processes and outputs make to society. Impact is understood as effects formed by flows of knowledge that emerge and manifest in interactions and artefacts related to social practices. The approach is based in practice theory which emphasises the diverse, contingent, and connected nature of social phenomena and entails that the analysed research plans are created, maintained, and changed in interconnected practices of research, research funding and science policy.
The research data consists of all grant proposal research plans from the years 2006 and 2017 funded by the Academy of Finland’s Research Council for Culture and Society. The research plans are from Academy Projects, Academy Research Fellow projects, and postdoctoral research projects. The research plans are analysed using deductive content analysis and quantification to examine (dis)similarities, variations and patterns in the statements concerning societal impact. Observations are categorized as practices and targets of societal impact. Practices are further categorized into two impact dimensions which each contain two dimension specific impact forms. Targets of societal impact are categorized separately to general and occupation related categories.
The results indicate that plans to promote knowledge flows are typical and varied among social scientists that are present in the data. Knowledge flows are slightly more likely to be planed through interaction than artefacts. The most typical interaction related practices were observed in the form of information dissemination, discussions, education, and training. As for practices related to artefacts the most typical ones concerned the form of media artefacts meaning primarily the production of popular, occupational, and open access publications. Practices were most often directed towards public sector and second most often towards private sector. No systematic differences were observed between different project types. The years 2006 and 2017, on the other hand, differed among each category used to examine societal impact. On average the prevalence and length of statements concerning societal impact increase as well as frequency and variety of practices, targets, forms, and dimensions of societal impact. The results represent similarities, varieties and systematic changes in grant proposal writing practices. They are also interpreted to indicate impact statements typical to social scientists as well as changes in research plan contents that seem to correspond with the 20th century impact agenda of science policy.
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseen liittyviä ilmauksia rahoitushakemuksien tutkimussuunnitelmissa. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus määritellään tutkimuksen prosessin tai tulosten vaikutukseksi tiedettä laajempaan kontekstiin. Vaikutukset ymmärretään seurauksina, joita sosiaalisissa käytännöissä muodostuvat tiedon virtaukset saavat aikaan. Näkökulma perustuu käytäntöteoriaan, joka korostaa sosiaalisten ilmiöiden monimuotoista, kontingenttia ja kytkeytynyttä luonnetta. Käytäntöteoreettisesti tarkasteltuna tutkielmassa analysoidut tutkimussuunnitelmat muotoutuvat, uusiintuvat ja muuttuvat tieteen, tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan toisiinsa kytkeytyneissä käytännöissä.
Tutkielman aineistona toimivat Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan vuosina 2006 ja 2017 rahoittamat tutkimussuunnitelmat tutkijatohtoreiden, akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden hankkeista. Analysointiin käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja kvantifiointia. Tutkimussuunnitelmissa havaittavat vaikuttavuuden ilmaukset teemoitellaan käytännöiksi ja kohteiksi. Käytännöt teemoitellaan kahteen vaikuttavuuden ulottuvuuteen, joiden sisällä ne teemoitellaan vielä kullekin ulottuvuudelle tyypillisiin vaikuttavuuden muotoihin. Käytäntöjen kohteet teemoitellaan yleisiin ja alakohtaisiin luokkiin. Kategorioiden avulla luodaan käsitys ilmausten luonteesta ja suhteista sekä niiden painopisteistä, muutoksista ajassa ja eroista hanketyyppien välillä.
Tulosten mukaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoille on tyypillistä tuottaa erilaisia suunnitelmia ja lupauksia vaikuttavuuden edistämisestä. Vaikuttavuuden ilmaukset ovat monipuolisia ja liittyvät hiukan useammin vuorovaikutuksen kuin artefaktien ulottuvuuteen. Vuorovaikutuksen osalta tyypillisimmät käytännöt koskevat informointia, keskustelua ja koulutusta. Artefaktien osalta tyypillisimpiä ovat media-artefaktien eli pääosin lehdissä tai internetissä ilmestyvien julkaisujen tuottamiseen liittyvät käytännöt. Käytäntöjen kohteista yleisimpiä ovat julkisen sektorin alat ja toisiksi yleisimpiä yrityssektorin alat. Hanketyyppien välillä ei havaita järjestelmällisiä eroja. Vuosien 2006 ja 2017 välillä tutkimussuunnitelmien sisällöissä tapahtuu selkeitä muutoksia: vaikuttavuuden edistämiseen liittyvät ilmaukset yleistyvät ja niiden osuus tutkimussuunnitelmissa kasvaa. Lisäksi tutkimussuunnitelmissa havaittavien ulottuvuuksien, muotojen, kohteiden ja käytäntöjen ilmeneminen monipuolistuu ja niiden tutkimussuunnitelmakohtainen määrä ja esiintymistiheys kasvavat. Tulokset edustavat tutkimussuunnitelmien tuottamisen käytännöissä ilmeneviä yhtäläisyyksiä, monimuotoisuuksia ja järjestelmällisiä muutoksia. Tulosten tulkitaan esittävän yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoille tyypillistä vaikuttavuuden ilmaisua sekä ilmentävän tutkimussuunnitelmien sisällöissä tapahtuvaa muutosta, joka vastaa yleisellä tasolla tiedepolitiikan vaikuttavuuspainotusta.
This master’s thesis focuses on statements concerning societal impact of research in funded grant proposal research plans. Societal impact of research is defined, in the context of the thesis, as contributions that research processes and outputs make to society. Impact is understood as effects formed by flows of knowledge that emerge and manifest in interactions and artefacts related to social practices. The approach is based in practice theory which emphasises the diverse, contingent, and connected nature of social phenomena and entails that the analysed research plans are created, maintained, and changed in interconnected practices of research, research funding and science policy.
The research data consists of all grant proposal research plans from the years 2006 and 2017 funded by the Academy of Finland’s Research Council for Culture and Society. The research plans are from Academy Projects, Academy Research Fellow projects, and postdoctoral research projects. The research plans are analysed using deductive content analysis and quantification to examine (dis)similarities, variations and patterns in the statements concerning societal impact. Observations are categorized as practices and targets of societal impact. Practices are further categorized into two impact dimensions which each contain two dimension specific impact forms. Targets of societal impact are categorized separately to general and occupation related categories.
The results indicate that plans to promote knowledge flows are typical and varied among social scientists that are present in the data. Knowledge flows are slightly more likely to be planed through interaction than artefacts. The most typical interaction related practices were observed in the form of information dissemination, discussions, education, and training. As for practices related to artefacts the most typical ones concerned the form of media artefacts meaning primarily the production of popular, occupational, and open access publications. Practices were most often directed towards public sector and second most often towards private sector. No systematic differences were observed between different project types. The years 2006 and 2017, on the other hand, differed among each category used to examine societal impact. On average the prevalence and length of statements concerning societal impact increase as well as frequency and variety of practices, targets, forms, and dimensions of societal impact. The results represent similarities, varieties and systematic changes in grant proposal writing practices. They are also interpreted to indicate impact statements typical to social scientists as well as changes in research plan contents that seem to correspond with the 20th century impact agenda of science policy.