Vallan ja vallankäytön todentuminen väkivaltaisessa parisuhteessa ja parisuhdeväkivaltatyön asiakaskäsityksessä
Moisio, Meri (2020-05-15)
Vallan ja vallankäytön todentuminen väkivaltaisessa parisuhteessa ja parisuhdeväkivaltatyön asiakaskäsityksessä
Moisio, Meri
(15.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744848
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744848
Tiivistelmä
Tutkin vallankäytön todentumista väkivaltaisen parisuhteen aikana sekä väkivaltaan liittyvässä
avunhakuprosessissa. Tutkimukseni rajautuu naispuolisten väkivallan uhrien kokemusten
tarkasteluun. Tarkastelen ensinnäkin vallan todentumista niiden tekijöiden kontekstissa, jotka saivat
naiset jäämään parisuhteeseen vielä väkivallan ilmenemisen jälkeenkin. Tämän lisäksi tarkastelen
sitä, minkälainen kuva palvelujärjestelmän käyttämästä vallasta ja parisuhdeväkivaltatyön
asiakaskäsityksestä naisten kokemusten perusteella muodostuu. Tutkimukseni linkittyy osaksi
sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksen perinnettä.
Olen saanut käyttööni Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen ja TYKS:n Naistenklinikan
yhteisen EHYEKSI-hankkeen laadullisen haastatteluaineiston. Haastatteluissa kartoitettiin naisten
elämää lähisuhdeväkivallan kontekstissa sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään avuntarpeesta
ja avun hankkimisesta. Oma aineistoni koostuu yhteensä seitsemän naisen haastatteluista. Naiset
ovat eri ikäisiä, ja kaikki ovat kokeneet parisuhteissaan väkivaltaa. Olen analysoinut aineistoani
teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni perusteella valtaa ilmenee parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen kokemusmaailmassa
monin eri tavoin. Väkivaltaiseen suhteeseen jäämistä selittävät niin ikään useat tekijät. Olen jakanut
nämä tekijät kolmeen eri kerrokseen: sisäisiin tekijöihin, perheeseen ja kulttuuriin liittyviin
tekijöihin sekä ympäristöön liittyviin tekijöihin. Kaikki kerrokset ovat potentiaalisia vallankäytön
paikkoja. Vallankäyttö todentuu monin tavoin myös parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten ja
palvelujärjestelmän edustajien välisissä kohtaamisissa. Tämä vallankäyttö kietoutuu tutkimukseni
perusteella yhteen palvelujärjestelmän edustajien omaksuman asiakaskäsityksen kanssa.
Asiakaskäsityksen muodot voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan sen mukaan, ymmärretäänkö
asiakas yleistettynä asiakastapauksena vai yksilöllisenä ihmisenä omassa elämäntilanteessaan.
Aineistoni naiset kuvasivat haastatteluissaan kumpaakin asiakaskäsitystä ilmentäviä kokemuksia.
Sekä parisuhteen aikana että palvelujärjestelmäkohtaamisissa todentuva vallankäyttö voi
tutkimukseni perusteella vaikuttaa merkittävästi väkivallan uhrin toimijuuden mahdollisuuksiin.
Tämän vuoksi sosiaalityöntekijöiden ja muiden väkivallan uhreja kohtaavien ammattilaisten tulisi
kiinnittää työssään huomiota vallankäytön elementteihin. Parisuhteen sisäisen vallankäytön
tarkastelu auttaa hahmottamaan väkivallan uhrin kokonaisvaltaista tilannetta ja mahdollisuuksia.
Väkivallan uhrin ja ammattilaisen välisen vallankäytön tarkastelu auttaa puolestaan ammattilaista
käyttämään omaa valtaansa asiakkaan hyväksi.
avunhakuprosessissa. Tutkimukseni rajautuu naispuolisten väkivallan uhrien kokemusten
tarkasteluun. Tarkastelen ensinnäkin vallan todentumista niiden tekijöiden kontekstissa, jotka saivat
naiset jäämään parisuhteeseen vielä väkivallan ilmenemisen jälkeenkin. Tämän lisäksi tarkastelen
sitä, minkälainen kuva palvelujärjestelmän käyttämästä vallasta ja parisuhdeväkivaltatyön
asiakaskäsityksestä naisten kokemusten perusteella muodostuu. Tutkimukseni linkittyy osaksi
sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksen perinnettä.
Olen saanut käyttööni Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen ja TYKS:n Naistenklinikan
yhteisen EHYEKSI-hankkeen laadullisen haastatteluaineiston. Haastatteluissa kartoitettiin naisten
elämää lähisuhdeväkivallan kontekstissa sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään avuntarpeesta
ja avun hankkimisesta. Oma aineistoni koostuu yhteensä seitsemän naisen haastatteluista. Naiset
ovat eri ikäisiä, ja kaikki ovat kokeneet parisuhteissaan väkivaltaa. Olen analysoinut aineistoani
teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni perusteella valtaa ilmenee parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen kokemusmaailmassa
monin eri tavoin. Väkivaltaiseen suhteeseen jäämistä selittävät niin ikään useat tekijät. Olen jakanut
nämä tekijät kolmeen eri kerrokseen: sisäisiin tekijöihin, perheeseen ja kulttuuriin liittyviin
tekijöihin sekä ympäristöön liittyviin tekijöihin. Kaikki kerrokset ovat potentiaalisia vallankäytön
paikkoja. Vallankäyttö todentuu monin tavoin myös parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten ja
palvelujärjestelmän edustajien välisissä kohtaamisissa. Tämä vallankäyttö kietoutuu tutkimukseni
perusteella yhteen palvelujärjestelmän edustajien omaksuman asiakaskäsityksen kanssa.
Asiakaskäsityksen muodot voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan sen mukaan, ymmärretäänkö
asiakas yleistettynä asiakastapauksena vai yksilöllisenä ihmisenä omassa elämäntilanteessaan.
Aineistoni naiset kuvasivat haastatteluissaan kumpaakin asiakaskäsitystä ilmentäviä kokemuksia.
Sekä parisuhteen aikana että palvelujärjestelmäkohtaamisissa todentuva vallankäyttö voi
tutkimukseni perusteella vaikuttaa merkittävästi väkivallan uhrin toimijuuden mahdollisuuksiin.
Tämän vuoksi sosiaalityöntekijöiden ja muiden väkivallan uhreja kohtaavien ammattilaisten tulisi
kiinnittää työssään huomiota vallankäytön elementteihin. Parisuhteen sisäisen vallankäytön
tarkastelu auttaa hahmottamaan väkivallan uhrin kokonaisvaltaista tilannetta ja mahdollisuuksia.
Väkivallan uhrin ja ammattilaisen välisen vallankäytön tarkastelu auttaa puolestaan ammattilaista
käyttämään omaa valtaansa asiakkaan hyväksi.