Seeking for Pure Originality? : The Impact of Copyright on the Freedom of Artistic Expression in Music

Abstract

In recent years, there has been a significant amount of copyright infringement lawsuits concerning musical works. Rightholders both in the EU and in the U.S. have activated in safeguarding their exclusive rights and many artists have faced lawsuits because their works have shared similarities to previous works. Many of the similarities between works have arisen from the use of a common music production technique, digital music sampling, but some of the lawsuits have also concerned parts of musical works that copyright should not be concerned with, such as common musical elements or short musical phrases. However, while the claims in these lawsuits are based on the use of common musical elements or music’s traditional practices in creating new works, the courts deciding these cases have not been able to address the realities of music and how music is made in practice, resulting in detrimental precedents for the right to freedom of artistic expression and creativity.

With regard to the foregoing cases, this thesis aims to examine, how copyright undermines especially musicians’ right to the freedom of artistic expression and what kind of challenges are there in applying the concepts of copyright to musical works. In examining the aforementioned questions, this thesis aims to provide observations about how copyright laws should be interpreted in music copyright infringement cases and how especially EU copyright laws could be developed in order to safeguard the artistic freedom.

By presenting the development of case law concerning music from the U.S. and EU, this thesis illustrates, how incorrect judgments of the courts in music copyright cases as well as copyright laws’ inability to deal with the new realities of musical practice can lead to far-reaching effects on the freedom of artistic expression and creativity. In addition, this thesis aims to highlight the challenges that especially the traditional practice of musical borrowing and the inherent limitedness of music itself impose on the application of the rooted concepts of copyright, such as originality and idea-expression dichotomy. Accordingly, this thesis seeks to encourage courts to adopt an interpretation practice which would better take into account the nature of music and how music is made in practice. Finally, it also suggests that by adding flexibility to the current EU copyright law through balancing of rights, the freedom of artistic expression could be adequately safeguarded without letting copyright protection to undermine it unduly.

Viime vuosina musiikkiteoksia koskevia tekijänoikeusloukkaustapauksia on ollut merkittävä määrä. Oikeudenhaltijat sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa ovat aktivoituneet turvatakseen yksinoikeutensa ja monet artistit ovat tulleet haastetuksi tekijänoikeusloukkauksista, koska heidän teoksissaan on ollut samankaltaisuuksia aiempien teosten kanssa. Monet teosten väliset yhtäläisyydet ovat johtuneet tavallisen musiikkituotannollisen menetelmän, digitaalisen sämpläyksen käytöstä, mutta jotkut kanteet ovat koskeneet myös sellaisia musiikkiteoksen osia, joita tekijänoikeudella ei alun perinkään pitäisi suojata, kuten tavallisia musiikillisia elementtejä tai lyhyitä fraaseja. Vaikka kyseisten kanteiden vaatimukset ovat perustuneet tavallisten musiikillisten elementtien tai perinteisten musiikkituotannollisten menetelmien käyttöön uusien teosten luomisessa, ratkaistessaan tapauksia tuomioistuimet eivät ole kyenneet ottamaan huomioon musiikin realiteetteja ja sitä, miten musiikkia käytännössä tehdään, mikä on johtanut taiteelliselle ilmaisuvapaudelle ja luovuudelle vahingollisiin ennakkotapauksiin.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten tekijänoikeudet heikentävät erityisesti muusikkojen taiteellista ilmaisuvapautta sekä millaisia haasteita tekijänoikeuden käsitteiden soveltaminen musiikkiteoksiin synnyttää. Tarkastellessa edellä mainittuja kysymyksiä, tämän tutkielman tavoitteena on tarjota havaintoja siitä, miten tekijänoikeuslakeja tulisi tulkita musiikkia koskevissa tekijänoikeusloukkaustapauksissa, ja miten erityisesti EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä voitaisiin kehittää taiteellisen vapauden turvaamiseksi.

Yhdysvaltojen ja EU:n musiikkia koskevan oikeuskäytännön kehitystä esittelemällä tämä tutkielma havainnollistaa, miten tuomioistuinten erheelliset tuomiot musiikkitekijänoikeustapauksissa sekä tekijänoikeuslakien kykenemättömyys käsitellä musiikin realiteetteja voivat johtaa kauaskantoisiin vaikutuksiin taiteellisen ilmaisuvapauden sekä luovuuden kannalta. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisäksi korostaa haasteita, joita erityisesti musiikkialalla vallalla oleva lainauskulttuuri sekä musiikin luontainen rajallisuus asettavat tekijänoikeuden juurtuneiden käsitteiden, kuten omaperäisyysvaatimuksen sekä idea-ilmaisu -dikotomian soveltamiselle. Tämä tutkielma pyrkii kannustamaan tuomioistuimia omaksumaan tulkintakäytännön, joka ottaa paremmin huomioon musiikin luonteen sekä sen, miten musiikkia tehdään käytännössä. Lopuksi tutkielmassa myös ehdotetaan, että joustavoittamalla EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä ja punnitsemalla oikeuksia eri tahojen näkökulmasta taiteellinen ilmaisuvapaus voitaisiin riittävästi turvata ilman, että tekijänoikeussuoja heikentää sitä kohtuuttomasti.