Vieraannuttaminen eron jälkeen : Isien kirjoituksia vieraannuttamisen syistä, keinoista ja seurauksista
Pitkänen, Maiju (2020-05-28)
Vieraannuttaminen eron jälkeen : Isien kirjoituksia vieraannuttamisen syistä, keinoista ja seurauksista
(28.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744872
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744872
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on vieraannuttaminen eronneiden isien näkökulmasta. Vieraannuttamisella tarkoitetaan lyhyesti ilmaistuna prosessia, jossa pyrkimyksenä on vaikuttaa lapseen tai lapsen olosuhteisiin niin, että lapsen ja toisen vanhemman välinen side vaikeutuu tai katkeaa vanhempien eron jälkeen. Useimmissa tapauksissa vieraannuttajana toimii lapsen toinen vanhempi ja vieraannuttamisen kohteena on lapsen toinen vanhempi. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, miten eron jälkeen lapsestaan vieraannutetut isät selittävät vieraannuttamisen syitä, tutkia mitä vieraannuttamisen keinoja isät kohdanneet ja miten vieraannuttaminen on vaikuttanut isiin.
Tutkimuksen aineisto koostuu 16 eronneen isän kirjoittamasta vieraannuttamista käsittelevästä tarinasta. Kirjoitukset on kerätty eronneita isiä kohtaavien järjestöjen ja yhdistysten avulla. Yhteistyötahoina tutkimuksessa on ollut Miessakit ry, Isät lasten asialla ry sekä Ensi- ja turvakotien liitto. Tutkimuksen aineisto on analysointi sisällönanalyysin avulla.
Keskeisinä tutkimustuloksina on se, että isät kokevat vieraannuttamisen johtuvan yhteiskunnassa vallalla olevasta ”äitimyytistä”, jonka mukaan äidit nähdään ensisijaisena lapsen huoltajana ja lähivanhempana. Isien kokemuksen mukaan yhteiskunnan tukena toimivat sosiaaliviranomaiset. Toinen merkittävä tekijä oli isien kokemuksen perusteella äitien mielenterveysongelmat sekä vaikeudet tunteiden säätelyssä. Isät eivät näe omassa toiminnassaan syitä vieraannuttamiselle. Vieraannuttaminen näkyy isien kertomuksissa äitien toimesta vallankäyttönä sekä erilaisina keinoina, joiden avulla lapsen ja isän välistä suhdetta pyritään vaikeuttamaan tai kokonaan katkaisemaan.
Vieraannuttaminen on vaikuttanut merkittävästi isien hyvinvointiin. Isät kertovat sen vaikuttaneen heidän jaksamiseen, mielenterveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Vieraannuttamisella on ollut vaikutuksia myös isyyteen. Vieraannuttaminen on myös lisännyt isien kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Tulosten perusteella vahvistuu käsitys siitä, että vieraannuttaminen on vaikea ilmiö, jolla on ikäviä seurauksia sekä lapselle että vanhemmalle. Vieraannuttamiseen puuttuminen on vaikeaa ja tärkeintä olisi ennaltaehkäistä huoltoriitoja ja niiden kautta vieraannuttamista. Perheasioiden sovittelu voisi olla tässä toimiva vaihtoehto. Lisäksi tulisi kehittää sitä, että isät kokisivat tulevansa paremmin kuulluiksi asioidessaan sosiaaliviranomaisten kanssa erotilanteissa.
Tutkimuksen aineisto koostuu 16 eronneen isän kirjoittamasta vieraannuttamista käsittelevästä tarinasta. Kirjoitukset on kerätty eronneita isiä kohtaavien järjestöjen ja yhdistysten avulla. Yhteistyötahoina tutkimuksessa on ollut Miessakit ry, Isät lasten asialla ry sekä Ensi- ja turvakotien liitto. Tutkimuksen aineisto on analysointi sisällönanalyysin avulla.
Keskeisinä tutkimustuloksina on se, että isät kokevat vieraannuttamisen johtuvan yhteiskunnassa vallalla olevasta ”äitimyytistä”, jonka mukaan äidit nähdään ensisijaisena lapsen huoltajana ja lähivanhempana. Isien kokemuksen mukaan yhteiskunnan tukena toimivat sosiaaliviranomaiset. Toinen merkittävä tekijä oli isien kokemuksen perusteella äitien mielenterveysongelmat sekä vaikeudet tunteiden säätelyssä. Isät eivät näe omassa toiminnassaan syitä vieraannuttamiselle. Vieraannuttaminen näkyy isien kertomuksissa äitien toimesta vallankäyttönä sekä erilaisina keinoina, joiden avulla lapsen ja isän välistä suhdetta pyritään vaikeuttamaan tai kokonaan katkaisemaan.
Vieraannuttaminen on vaikuttanut merkittävästi isien hyvinvointiin. Isät kertovat sen vaikuttaneen heidän jaksamiseen, mielenterveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Vieraannuttamisella on ollut vaikutuksia myös isyyteen. Vieraannuttaminen on myös lisännyt isien kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Tulosten perusteella vahvistuu käsitys siitä, että vieraannuttaminen on vaikea ilmiö, jolla on ikäviä seurauksia sekä lapselle että vanhemmalle. Vieraannuttamiseen puuttuminen on vaikeaa ja tärkeintä olisi ennaltaehkäistä huoltoriitoja ja niiden kautta vieraannuttamista. Perheasioiden sovittelu voisi olla tässä toimiva vaihtoehto. Lisäksi tulisi kehittää sitä, että isät kokisivat tulevansa paremmin kuulluiksi asioidessaan sosiaaliviranomaisten kanssa erotilanteissa.