Erityinen kotietsintä - Synty ja nykytila

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkittiin pakkokeinolain uudistuksessa (806/2011) laadittua erityisen kotietsinnän sääntelyä. Tutkielma on lainsäädäntötutkimus, jossa paikannetaan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden alaiseen tietoon kohdistuvien etsintöjen sääntelyn ongelmia kumotussa pakkokeinolaissa (450/1987), selvitetään erityistä kotietsintää koskevan sääntelyn nykytila ja osoitetaan lakiuudistuksen vaikutuksia koskevia jatkotutkimustarpeita sekä annetaan ehdotuksia tiettyjen lainsäädännössä esiintyvien ongelmallisten seikkojen korjaamiseksi.

Tutkielmassa on hermeneuttisen lainopin metodein selvitetty oikeusnormien sisältöä sekä paikannettu lain ristiriitoja suhteessa sen perus- ja ihmisoikeuksia turvaavaan tavoitteeseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön tulkintalinjoihin. Tutkielmassa on luotu tulkintakannanottoja historiallis-teleologisen sekä arvoperusteisen ja systemaattisen tulkinnan avulla.

Tutkielmassa havaittiin, että erityisen kotietsinnän tarve on syntynyt salassa pidettävään tietoon kohdistuvia etsintöjä koskevien menettelysäännösten puutteesta. Menettelysäännösten puuttuessa etsintää suorittavan viranomaisen tietoon on etsinnässä saattanut kulkeutua salassa pidettävää tietoa, eikä tätä ongelmaa ole kyetty paikkaamaan kumotun pakkokeinolain takavarikkokieltoa koskevilla säännöksillä. Asianajajien osalta ongelmia etsinnöissä on aiheuttanut myös asianajajan todistamiskiellon ulottuvuuden tulkinnanvaraisuus.

Voimassa olevassa pakkokeinolaissa salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden perustavaa tietoa on pyritty suojaamaan säätämällä erityisen kotietsinnän tuomioistuinkontrollista, etsintävaltuutetusta, sinetöidyn aineiston tuomioistuin käsittelystä sekä oikeudesta saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi. Tuomioistuinkontrollin laadun takaamiseksi havaittiin tarvittavan jatkotutkimuksia. Uuden lainsäädännön havaittiin olevan tarkkuudessaan riittämätön etsintävaltuutetun käsityksen huomioon ottamista koskevilta osiltaan. Lisäksi yksilön käytettävissä olevan oikeussuojakeinon havaittiin olevan laajuudeltaan ja mahdollisesti tehokkuudeltaan riittämätön. Tutkielmassa ehdotettiin oikeussuojakeinon osalta vanhan säännöksen korvaavaa uutta oikeussuojasäännöstä.