Urheilija, oikeus ja turva – Kurinpidon, perusoikeuksien ja oikeusturvan näkökulmasta
Virtanen, Niklas (2020-04-30)
Urheilija, oikeus ja turva – Kurinpidon, perusoikeuksien ja oikeusturvan näkökulmasta
(30.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744836
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744836
Tiivistelmä
Urheilun kurinpidolla tavoitellaan yleis- ja erityisestävyyttä yhdistyksen tarkoituksen turvaamiseksi tai urheilulajin sisällä lajia koskevan rehdin ja asianmukaisen urheilusuorituksen tai kilpailutoiminnan turvaamiseksi. Kurinpidon perusta juontuu yhdistysoikeudesta, sillä yhdistysautonomiaan kuuluu oikeus määrätä kurinpidollisia seuraamuksia jäsenilleen.
Kurinpidon merkitys urheilussa on korostunut urheilutoiminnan kaupallistumisen ja oikeudellistumisen myötä. Kurinpitoseuraamukset vaikuttavat yhä useammin suoraan ammattilaisurheilijan elinkeinonharjoittamiseen ja mahdollisuuteen hankkia elantonsa haluamallaan tavalla. Samanaikaisesti urheilun vahvasti autonomiaan perustuva toimintaympäristö ja sen erityispiirteet osaltaan legitimoivat perusoikeusrajoituksia ja -poikkeuksia. Urheilun taloudellistuminen, autonomia ja erityisluonne vaikuttavat perusoikeuksien suojan tasoon ja suojaamistapaan.
Tutkielmassa arvioidaan perusoikeuksien ja urheilun erityispiirteiden yhteensovittamista horisontaalisessa toimintaympäristössä, jossa julkisen vallan vaikutus on perinteisesti vähäistä. Juuri perusoikeuksien vuoksi urheilua koskevan lainsäädännön voidaan katsoa olevan edelleen vähäistä, jolloin näitä lailla sääntelemättömän tilan aiheuttamia aukkoja on täytettävä erilaisin perusoikeus- ja sopimusoikeudellisten periaatteiden ja konstruktioiden avulla.
Tutkielmassa systematisoidaan ja esitetään kurinpitoon sitouttamista ja kurinpitosääntöjen muodollisia vaatimuksia ja edellytyksiä sekä käytännön rajapintoja. Tämän lisäksi tarkastellaan, vastaako lajiliittojen kurinpitomenettely ja toisaalta urheilun oikeusturvalautakunta urheilijoiden jatkuvasti mukautuviin oikeussuojavaatimuksiin tarvittavalla tavalla. Urheilijoiden kasvanut tietoisuus oikeussuojakeinoistaan ja -turvastaan, urheilun ammattimaistuminen ja median lisääntynyt huomio urheilutoiminnassa asetettuihin seuraamuksiin osaltaan vaikuttavat riitautettujen kurinpitotapausten määrään.
Kurinpito on perusoikeusnäkökulmasta kehittynyt vuosien aikana huomattavasti niin ammattimaisuuden kuin myös oikeudenmukaisuuden ja ennakoitavuuden osalta, mutta tutkielmassa esitetyin perustein kilpajuoksu turvallisen ja oikeudenmukaisen toimintaympäristön ja perusoikeuksien ongelmattoman yhteensovittamisen osalta ei ole vielä ohi.
Kurinpidon merkitys urheilussa on korostunut urheilutoiminnan kaupallistumisen ja oikeudellistumisen myötä. Kurinpitoseuraamukset vaikuttavat yhä useammin suoraan ammattilaisurheilijan elinkeinonharjoittamiseen ja mahdollisuuteen hankkia elantonsa haluamallaan tavalla. Samanaikaisesti urheilun vahvasti autonomiaan perustuva toimintaympäristö ja sen erityispiirteet osaltaan legitimoivat perusoikeusrajoituksia ja -poikkeuksia. Urheilun taloudellistuminen, autonomia ja erityisluonne vaikuttavat perusoikeuksien suojan tasoon ja suojaamistapaan.
Tutkielmassa arvioidaan perusoikeuksien ja urheilun erityispiirteiden yhteensovittamista horisontaalisessa toimintaympäristössä, jossa julkisen vallan vaikutus on perinteisesti vähäistä. Juuri perusoikeuksien vuoksi urheilua koskevan lainsäädännön voidaan katsoa olevan edelleen vähäistä, jolloin näitä lailla sääntelemättömän tilan aiheuttamia aukkoja on täytettävä erilaisin perusoikeus- ja sopimusoikeudellisten periaatteiden ja konstruktioiden avulla.
Tutkielmassa systematisoidaan ja esitetään kurinpitoon sitouttamista ja kurinpitosääntöjen muodollisia vaatimuksia ja edellytyksiä sekä käytännön rajapintoja. Tämän lisäksi tarkastellaan, vastaako lajiliittojen kurinpitomenettely ja toisaalta urheilun oikeusturvalautakunta urheilijoiden jatkuvasti mukautuviin oikeussuojavaatimuksiin tarvittavalla tavalla. Urheilijoiden kasvanut tietoisuus oikeussuojakeinoistaan ja -turvastaan, urheilun ammattimaistuminen ja median lisääntynyt huomio urheilutoiminnassa asetettuihin seuraamuksiin osaltaan vaikuttavat riitautettujen kurinpitotapausten määrään.
Kurinpito on perusoikeusnäkökulmasta kehittynyt vuosien aikana huomattavasti niin ammattimaisuuden kuin myös oikeudenmukaisuuden ja ennakoitavuuden osalta, mutta tutkielmassa esitetyin perustein kilpajuoksu turvallisen ja oikeudenmukaisen toimintaympäristön ja perusoikeuksien ongelmattoman yhteensovittamisen osalta ei ole vielä ohi.