6. luokkalaisten unelma-ammatit ja ammatteihin liittyvät sukupuolikäsitykset
Havula, Inga (2020-05-05)
6. luokkalaisten unelma-ammatit ja ammatteihin liittyvät sukupuolikäsitykset
(05.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245266
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245266
Tiivistelmä
Suomessa sekä koulutus, että työmarkkinat ovat sukupuolen mukaan eriytyneet eli segregoituneet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 6. luokkalaisten unelma-ammattien sukupuolittuneisuutta sekä vanhempien sukupuolittuneiden ammattien yhteyttä oppilaan unelma-ammatteihin. Lisäksi tarkastellaan oppilaiden käsityksiä sukupuolittuneista ammateista ja sukupuolten tasavertaisuudesta. Tutkimustuloksia tarkasteltiin monimenetelmällisesti hyödyntäen sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta. Aineistoa kerättiin kyselylomakkeen sekä oppilaiden piirrosten avulla ja se kerättiin eräästä varsinaissuomalaisesta koulusta kahdelta 6. luokalta syksyllä 2019.
Tuloksissa ilmenee, että tytöillä ja pojilla on sukupuolittuneet unelma-ammatit. Tyttöjen unelma-ammatit olivat usein naisvaltaiselta alalta ja poikien unelma-ammatit miesvaltaiselta alalta. Tässä tutkielmassa myös havaittiin, että erityisesti äidin työskentely naisvaltaisella alalla oli yhteydessä tyttöjen naisvaltaisiin unelma-ammatteihin. Oppilaat yleisesti pitivät kumpaakin sukupuolta tasavertaisina, mutta tytöt olivat poikia enemmän sitä mieltä, että tytöt ja pojat, naiset ja miehet voivat harrastaa ja työskennellä sukupuolestaan riippumatta missä vain. Tästä huolimatta lähes kaikki oppilaat esimerkiksi piirsivät firman johtajan sekä jalkapalloilijan mieheksi.
Tuloksista voidaan päätellä, että sukupuoliroolit ohjailevat vahvasti lasten valintoja. Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen segregaatio on pahimpia tasa-arvo-ongelmia, ja täten siihen tulisi puuttua jo mahdollisimman varhain. Koulut ja opettajat voivat toimillaan tiedostamattaankin joko pahentaa sukupuolten välistä kuilua, tai sitten kannustaa oppilaita sukupuolisensitiivisellä otteella kehittämään itseään omien taitojen ja kiinnostuksenkohteiden mukaisesti juuri siksi, miksi itse oppilas haluaa, riippumatta sukupuolesta.
Tuloksissa ilmenee, että tytöillä ja pojilla on sukupuolittuneet unelma-ammatit. Tyttöjen unelma-ammatit olivat usein naisvaltaiselta alalta ja poikien unelma-ammatit miesvaltaiselta alalta. Tässä tutkielmassa myös havaittiin, että erityisesti äidin työskentely naisvaltaisella alalla oli yhteydessä tyttöjen naisvaltaisiin unelma-ammatteihin. Oppilaat yleisesti pitivät kumpaakin sukupuolta tasavertaisina, mutta tytöt olivat poikia enemmän sitä mieltä, että tytöt ja pojat, naiset ja miehet voivat harrastaa ja työskennellä sukupuolestaan riippumatta missä vain. Tästä huolimatta lähes kaikki oppilaat esimerkiksi piirsivät firman johtajan sekä jalkapalloilijan mieheksi.
Tuloksista voidaan päätellä, että sukupuoliroolit ohjailevat vahvasti lasten valintoja. Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen segregaatio on pahimpia tasa-arvo-ongelmia, ja täten siihen tulisi puuttua jo mahdollisimman varhain. Koulut ja opettajat voivat toimillaan tiedostamattaankin joko pahentaa sukupuolten välistä kuilua, tai sitten kannustaa oppilaita sukupuolisensitiivisellä otteella kehittämään itseään omien taitojen ja kiinnostuksenkohteiden mukaisesti juuri siksi, miksi itse oppilas haluaa, riippumatta sukupuolesta.