Kenen historiaa oppikirjat kertovat? : Monikulttuurisuuden ilmeneminen alakoulun 6.-luokan historian oppikirjoissa
Koskela, Essi (2020-05-04)
Kenen historiaa oppikirjat kertovat? : Monikulttuurisuuden ilmeneminen alakoulun 6.-luokan historian oppikirjoissa
Koskela, Essi
(04.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245292
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245292
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, miten monikulttuurisuus ilmenee kuudennen luokan historian oppikirjoissa. Tutkittaviksi oppikirjoiksi valikoitui Otavan Forum 6 (2016), SanomaPro:n Ritari 6 (2016) ja Edukustannuksen Mennyt III (2018). Monikulttuurisuuden ilmenemistä havainnoitiin neljän monikulttuurisuuden osa-alueen avulla: kansallisuus, kieli, uskonto ja sosiaaliluokka. Tässä tutkimuksessa oppikirjat jaettiin analyysiyksiköihin, jotka lajiteltiin monikulttuurisuuden osa-alueisiin, joiden avulla sisällönanalyysiä suoritettiin.
Historian oppikirjoista etsittiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: Millä tavalla ja missä määrin monikulttuurisuuden osa-alueet ilmenevät valituissa historian oppikirjoissa? Millaisissa kulttuurien kohtaamisissa monikulttuurisuutta ilmenee valituissa historian oppikirjoissa? Samalla pohdittiin kenen historiaa oppikirjat kertovat, ja kenen näkökulmasta kulttuurien kohtaamisista kerrotaan. Monikulttuurisuuden osa-alueiden avulla tutkittiin kulttuurien kohtaamista ja siten myös monikulttuurisuutta. Kulttuurien kohtaamista edustavista kappaleista tarkasteltiin millaisesta monikulttuurisuudesta ne kertovat sekä ilmeneekö niissä asenteellisuutta.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että valittujen historian oppikirjojen kappaleissa ilmenee melko tiiviisti monikulttuurisuutta, mutta laadullisesti tarkasteltuna monikulttuurisuuden käsittely jää vajavaiseksi. Valituissa oppikirjoissa monikulttuurisuuden osa-alueista sosiaaliluokkaa ilmeni kaikkein eniten ja kieli -osa-aluetta vähiten. Eurooppalaiset kristityt yläluokkaan kuuluvat ihmiset ovat historian oppikirjoissa pääosassa. Suomen sekä Euroopan ulkopuolisten kansojen historiaa tarkastellaan eurooppalais-kristitystä näkökulmasta. Monikulttuurisuutta ilmenee eniten kulttuurien kohtaamisten kautta, esimerkiksi valloitusretkien ja kaupankäynnin yhteydessä. Monikulttuuristumista enemmän oppikirjoissa kuvaillaan kulttuurien sulautumista. Asenteellisuuksia ilmenee oppikirjoissa melko vähän, ainoastaan puhuttaessa suomalaisista talonpojista ja venäläisitä kasakoista.
Historian oppikirjoista etsittiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: Millä tavalla ja missä määrin monikulttuurisuuden osa-alueet ilmenevät valituissa historian oppikirjoissa? Millaisissa kulttuurien kohtaamisissa monikulttuurisuutta ilmenee valituissa historian oppikirjoissa? Samalla pohdittiin kenen historiaa oppikirjat kertovat, ja kenen näkökulmasta kulttuurien kohtaamisista kerrotaan. Monikulttuurisuuden osa-alueiden avulla tutkittiin kulttuurien kohtaamista ja siten myös monikulttuurisuutta. Kulttuurien kohtaamista edustavista kappaleista tarkasteltiin millaisesta monikulttuurisuudesta ne kertovat sekä ilmeneekö niissä asenteellisuutta.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että valittujen historian oppikirjojen kappaleissa ilmenee melko tiiviisti monikulttuurisuutta, mutta laadullisesti tarkasteltuna monikulttuurisuuden käsittely jää vajavaiseksi. Valituissa oppikirjoissa monikulttuurisuuden osa-alueista sosiaaliluokkaa ilmeni kaikkein eniten ja kieli -osa-aluetta vähiten. Eurooppalaiset kristityt yläluokkaan kuuluvat ihmiset ovat historian oppikirjoissa pääosassa. Suomen sekä Euroopan ulkopuolisten kansojen historiaa tarkastellaan eurooppalais-kristitystä näkökulmasta. Monikulttuurisuutta ilmenee eniten kulttuurien kohtaamisten kautta, esimerkiksi valloitusretkien ja kaupankäynnin yhteydessä. Monikulttuuristumista enemmän oppikirjoissa kuvaillaan kulttuurien sulautumista. Asenteellisuuksia ilmenee oppikirjoissa melko vähän, ainoastaan puhuttaessa suomalaisista talonpojista ja venäläisitä kasakoista.