Hacking the 6th Wave : tutkimus lukiolaisten oppimiskokemuksista yhteistyö- ja innovaatiohankkeessa
Palviainen, Suvi (2020-05-04)
Hacking the 6th Wave : tutkimus lukiolaisten oppimiskokemuksista yhteistyö- ja innovaatiohankkeessa
(04.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245284
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245284
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten lukio-opiskelijat oppivat 2000-luvun taitoja (21st century skills) lukuvuonna 2017-2018 järjestetyssä eräässä Opetushallituksen rahoittamassa innovaatiohankkeessa nimeltään Hacking the 6th Wave (H6W). H6W-hankkeen järjestivät yhteistyössä pieni koulutusalan liikeyritys Educraftor, Turun Normaalikoulun lukio ja viisi muuta suomalaista lukiota. Jokaisesta hankkeessa mukana olleesta lukiosta osallistui yksi tai useampi opiskelijatiimi. Hankkeen keskeisimpinä työmuotoina määriteltiin kaksi oppimisen foorumeina toiminutta koulutusteemaista Eduhack-nimistä hackathonia. Molemmat olivat kolme päivää kestäviä tapahtumia, joissa osallistujat ratkaisivat keskenään kilpailevissa tiimeissä yritysten asettamia haasteita. Hankkeen tavoitteena oli edistää lukiolaisten, yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja löytää uusia menetelmiä tällaisen yhteistyön kehittämiseksi.
Tutkimuksen aineisto kerättiin ajatuskarttatyöskentelyn ja ryhmähaastattelun menetelmiä soveltaen. Tutkimuksessa aineistonkeruuta kutsutaan tiimihaastatteluksi. Tutkimukseen osallistui yhteensä viisi tiimiä, joista jokaisesta osallistui neljä jäsentä. Tutkimukseen osallistui siis yhteensä 20 lukio-opiskelijaa. Ensin tässä tutkimuksessa selvitetään, miten tiimit käsitteellistivät oppimiskokemuksiaan ajatuskarttatyöskentelyn avulla. Toiseksi tutkimuksen keskeisenä kiinnostuksenkohteena on selvittää teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä, miten lukiolaisten oppimiskokemukset ovat sijoitettavissa tutkimuksen teoreettiseksi malliksi valittuun Binkley ja ym. (2012) 2000-luvun taitoja käsitteellistävään KSAVE-malliin (knowledge, skills, attitudes, values and ethics). Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan aineistolähtöisesti, millaiset tekijät vaikuttivat tiimien oppimiskokemuksiin.
Tuloksissa havaittiin, että tiimien oppimiskokemukset sijoittuivat hyvin 2000-luvun taitoja kuvaavan KSAVE-mallin neljään teemaan ja niiden kategorioihin. Lisäksi opitut taidot olivat osittain verrattavissa KSAVE-mallin alaluokissa määritettyihin taitoihin. Tiimit oppivat hankkeessa eniten KSAVE-mallin ajattelun menetelmät ja työskentelyn tavat teemoissa määriteltyjä taitoja kuten luovuuden ja ongelmanratkaisun sekä tiimityön ja yhteistyön taitoja. Tiimit oppivat taitoja myös teemoista työskentelyn välineet sekä elämä- ja urataidot. Elämä- ja urataitojen teemassa oppimiskokemukset jäivät kuitenkin suhteessa muihin teemoihin hyvin vähäisiksi. Lisäksi tutkimuksessa luotiin yksi uusi teema, joka käsitteli yrittäjyystaitoja. Tiimien oppimiskokemuksiin vaikuttaneet tekijät jaettiin kolmeen teemaan, jotka olivat tiimi, ympäristö ja prosessit.
Tutkimuksen aineisto kerättiin ajatuskarttatyöskentelyn ja ryhmähaastattelun menetelmiä soveltaen. Tutkimuksessa aineistonkeruuta kutsutaan tiimihaastatteluksi. Tutkimukseen osallistui yhteensä viisi tiimiä, joista jokaisesta osallistui neljä jäsentä. Tutkimukseen osallistui siis yhteensä 20 lukio-opiskelijaa. Ensin tässä tutkimuksessa selvitetään, miten tiimit käsitteellistivät oppimiskokemuksiaan ajatuskarttatyöskentelyn avulla. Toiseksi tutkimuksen keskeisenä kiinnostuksenkohteena on selvittää teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä, miten lukiolaisten oppimiskokemukset ovat sijoitettavissa tutkimuksen teoreettiseksi malliksi valittuun Binkley ja ym. (2012) 2000-luvun taitoja käsitteellistävään KSAVE-malliin (knowledge, skills, attitudes, values and ethics). Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan aineistolähtöisesti, millaiset tekijät vaikuttivat tiimien oppimiskokemuksiin.
Tuloksissa havaittiin, että tiimien oppimiskokemukset sijoittuivat hyvin 2000-luvun taitoja kuvaavan KSAVE-mallin neljään teemaan ja niiden kategorioihin. Lisäksi opitut taidot olivat osittain verrattavissa KSAVE-mallin alaluokissa määritettyihin taitoihin. Tiimit oppivat hankkeessa eniten KSAVE-mallin ajattelun menetelmät ja työskentelyn tavat teemoissa määriteltyjä taitoja kuten luovuuden ja ongelmanratkaisun sekä tiimityön ja yhteistyön taitoja. Tiimit oppivat taitoja myös teemoista työskentelyn välineet sekä elämä- ja urataidot. Elämä- ja urataitojen teemassa oppimiskokemukset jäivät kuitenkin suhteessa muihin teemoihin hyvin vähäisiksi. Lisäksi tutkimuksessa luotiin yksi uusi teema, joka käsitteli yrittäjyystaitoja. Tiimien oppimiskokemuksiin vaikuttaneet tekijät jaettiin kolmeen teemaan, jotka olivat tiimi, ympäristö ja prosessit.