Vastaavien ohjaajien kokemuksia erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa
Lybeck, Marja (2020-05-22)
Vastaavien ohjaajien kokemuksia erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa
Lybeck, Marja
(22.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245253
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245253
Tiivistelmä
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2.luokan oppilaille sekä kaikille erityisen tuen oppilaille. Vastaavien ohjaajien tehtävänä on suunnitella ryhmän toiminta siten, että jokaisella oppilaalla on tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan Opetushallituksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden (2011) mukaisesti. Tässä laadullisessa tutkimuksessa kartoitettiin vastaavien ohjaajien kokemuksia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen haasteista, kun toiminnassa on mukana erityisen ja tehostetun tuen oppilaita. Tutkimukseen osallistui kymmenen vastaavaa ohjaajaa kunnallisista ja palveluntuottajien yksiköistä yhden kunnan alueelta. Heidän vastauksiaan haastattelukysymyksiin tarkasteltiin Bronfenbrennerin kehityspsykologisen kehäteorian ja Vygotskyn lähikehityksen teoriamallin kautta. Teemahaastattelut suoritettiin puolistrukturoiduin kysymyksin kevään 2019 aikana suomenkielisissä toimintapaikoissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten oppilaiden tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa toteutuu? 2. Miten yhteistyö eri toimijoiden kesken toteutuu? 3. Miten ohjaajien koulutus ja motivaatio, resurssit ja säästötoimenpiteet vaikuttavat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan? 4. Miten erilaisten oppilasryhmien haasteet vaikuttavat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan? 5. Minkälaisena ohjaajat kokevat tulevaisuuden näkymät ja kehitysideat? Oppilaiden tasa-arvon toteutumisessa oli eroja. Erityisen tuen päätöksellä lapsi sijoittui erityisryhmään ja kunnalliseen aamu- ja iltapäivätoimintaan, mutta palveluntuottajien ryhmiin heidän ei aina ollut mahdollista osallistua. Toiminnassa pyrittiin yhdenvertaisuuteen. Oppilaan osallisuus ryhmän toiminnan suunnitteluun ei toteutunut kaikissa ryhmissä. Tässä tutkimuksessa tuli esille tiedonsiirron merkitys esiopetuksesta alkaen. Erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden haasteet siirtyivät koulupäivän jälkeen myös iltapäivätoimintaan. Yhteistyön merkitys koettiin tärkeäksi. Tulevaisuuden uhkakuvana nähtiin palveluntuottajien järjestämä iltapäivätoiminta, jossa erityisen tuen oppilailla ei olisi sijaa. Kehitysideana esitettiin yksikön toimintakertomuksen kirjoittaminen lukuvuoden päätteeksi. Säästötoimenpiteiden vaikutus huolestutti haastateltavia etenkin erityisen tuen, mutta myös tehostetun tuen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että erityisoppilaiden asemaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa parantaisivat toiminnan tehokkaampi seuranta ja toimintaperiaatteiden yhdenmukaistaminen.