Peräkkäisesti kaksikielisten 5-vuotiaiden lasten äidinkielen ja suomen kielen sanastojen väliset yhteydet
Martin, Iiris (2020-05-26)
Peräkkäisesti kaksikielisten 5-vuotiaiden lasten äidinkielen ja suomen kielen sanastojen väliset yhteydet
(26.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245293
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245293
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee peräkkäisesti kaksikielisten 5-vuotiaiden lasten äidinkielen ja suomen kielen sanston yhteyttä. Tutkielma perustuu Jim Cumminsin esittämään kahden kielen keskinäisen riippuvuuden hypoteesiin, jonka mukaan vahva äidinkielen taito on yhteydessä vahvaan toisen kielen taitoon. Aihe on ajankohtainen, sillä kaksikieliset lapset ohjautuvat yksikielisiä lapsia useammin puheterapeutin arvioon. Tietoa sanastojen hallinnasta tarvitaan sekä puheterapeuttisen arvioinnin tekemiseen että peräkkäisesti kaksikielisten lasten kielenkehityksen tukemiseen lapsen lähiympäristössä.
Tutkielman aineisto on kerätty osana Pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten (PAULA) päiväkodeissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta Maahanmuuttajataustaisten nelivuotiaiden lasten varhennettu suomen kielen opetus päiväkotiryhmissä: Seurantatutkimus puheilmaisun ja puheen ymmärtämisen taitojen kehityksestä monikielisillä lapsilla. Tutkittavat olivat äidinkieleltään arabian- tai venäjänkielisiä. Tutkittavilta testattiin sekä ymmärtävää että tuottavaa sanastoa. Mittaukset äidinkielellä tehtiin tulkin avustuksella.
Kieliryhmien suoriutuminen sanastotesteissä oli hyvin heterogeenistä. Hajanaisen aineiston vuoksi tutkimuskysymystä päädyttiin tarkastelemaan erikseen eri kieliryhmien välillä. Äidinkielenään venäjää puhuvien lasten kohdalla löydettiin kohtalainen positiivinen korrelaatio ymmärtävien sanastojen väliltä sekä tuottavien sanastojen väliltä. Yhteydet eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Arabiankielisten tutkittavien kohdalla vastaavia positiivisia yhteyksiä ei ei löydetty.
Aikaisempien tutkimustiedon mukaisesti myös tässä tutkimuksessa kaksikielisten lasten suoriutuminen oli hyvin epätasaista. Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että Cumminsin kielihypoteesi toteutuu osittain venäjää äidinkielenään puhuvien lasten, mutta ei arabiaa äidinkielenään puhuvien lasten kohdalla. Aiheesta tarvitaan tulevaisuudessa lisätutkimusta.
Tutkielman aineisto on kerätty osana Pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten (PAULA) päiväkodeissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta Maahanmuuttajataustaisten nelivuotiaiden lasten varhennettu suomen kielen opetus päiväkotiryhmissä: Seurantatutkimus puheilmaisun ja puheen ymmärtämisen taitojen kehityksestä monikielisillä lapsilla. Tutkittavat olivat äidinkieleltään arabian- tai venäjänkielisiä. Tutkittavilta testattiin sekä ymmärtävää että tuottavaa sanastoa. Mittaukset äidinkielellä tehtiin tulkin avustuksella.
Kieliryhmien suoriutuminen sanastotesteissä oli hyvin heterogeenistä. Hajanaisen aineiston vuoksi tutkimuskysymystä päädyttiin tarkastelemaan erikseen eri kieliryhmien välillä. Äidinkielenään venäjää puhuvien lasten kohdalla löydettiin kohtalainen positiivinen korrelaatio ymmärtävien sanastojen väliltä sekä tuottavien sanastojen väliltä. Yhteydet eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Arabiankielisten tutkittavien kohdalla vastaavia positiivisia yhteyksiä ei ei löydetty.
Aikaisempien tutkimustiedon mukaisesti myös tässä tutkimuksessa kaksikielisten lasten suoriutuminen oli hyvin epätasaista. Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että Cumminsin kielihypoteesi toteutuu osittain venäjää äidinkielenään puhuvien lasten, mutta ei arabiaa äidinkielenään puhuvien lasten kohdalla. Aiheesta tarvitaan tulevaisuudessa lisätutkimusta.