Kansallinen turvallisuus luottamuksellisen viestin suojan rajoitusedellytyksenä
Koivula, Minna (2020-05-31)
Kansallinen turvallisuus luottamuksellisen viestin suojan rajoitusedellytyksenä
Koivula, Minna
(31.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245273
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245273
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, mitä vuonna 2018 voimaan tullut perustuslain 10 §:ssä säädetty kvalifioitu lakivaraus tarkoittaa yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin suojan kannalta. Tutkielmassa havainnoidaan, mistä tekijöistä rajoitusedellytys ”kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta” koostuu ja mikä on sen valtiosääntöinen sisältö. Perustuslaintasoisen käsitteen määrittelyn lisäksi tutkielmassa peilataan uuden rajoitusedellytyksen vertikaalivaikutusta vuonna 2019 voimaan saatettuun siviilitiedustelua koskevaan lainsäädäntöön.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tulkitaan ja systematisoidaan uuden suomalaisen tiedustelulainsäädännön perustaksi säädettyä luottamuksellisen viestin suojan rajoitusedellytystä. Tutkimuksen keskeisimmän lähdemateriaalin muodostavat virallislähteet. Vaikka tutkielman teema asemoituu vahvasti valtion suvereenisuuden alaan, yksityiselämän suojasta säädetään myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. Kansainvälinen ja EU-oikeus ovat keskeisessä asemassa tiedonhankinta- ja tiedustelulainsäädännön oikeudellisessa tutkimuksessa.
Kansallisen turvallisuuden käsite on laaja ja altis yhteiskunnan poliittisille, taloudellisille ja toimintaympäristön muutoksille. Tästä syystä kansallisen turvallisuuden tarkka ja täsmällinen määrittely ja tulkinta sekä luottamuksellisen viestin suojan mahdollisimman suppea rajoittaminen ovat elintärkeitä suojaamaan länsimaisen oikeusvaltion ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen periaatteita. Tiedustelutoimivaltuuksilla ei ainoastaan ole vaikutuksia luottamuksellisen viestin suojaan vaan myös muiden perusoikeuksien kuten sananvapauden, yhteiskunnallisten vaikuttamis- ja osallistumisoikeuksien toteutumiselle.
Perustuslain 10 §:n kansallinen turvallisuus edellyttää, että tiedonhankinnan kohteena olevalla toiminnalla on yhteiskunnan kannalta kollektiivisia vakavia seurauksia. Kansallista turvallisuutta uhkaavaa toimintaa on toiminta, joka uhkaa väestön turvallisuuden tunnetta taikka vaarantaa länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä perusarvoja ja -rakenteita. Tiedonhankinnan välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus ovat riippuvaisia toiminnan seurausten toteutumistodennäköisyydestä sekä uhkan vakavuudesta. Valtiolla on positiivinen velvollisuus suojata sen oikeudenkäyttöpiirissä olevien henkilöiden turvallisuus. Tiedustelu ja salainen tiedonhankinta eivät kuitenkaan saa muodostaa uhkaa niille oikeushyville, joiden suojelemiseksi tiedonhankintatoimivaltuudet ovat luotu.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tulkitaan ja systematisoidaan uuden suomalaisen tiedustelulainsäädännön perustaksi säädettyä luottamuksellisen viestin suojan rajoitusedellytystä. Tutkimuksen keskeisimmän lähdemateriaalin muodostavat virallislähteet. Vaikka tutkielman teema asemoituu vahvasti valtion suvereenisuuden alaan, yksityiselämän suojasta säädetään myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. Kansainvälinen ja EU-oikeus ovat keskeisessä asemassa tiedonhankinta- ja tiedustelulainsäädännön oikeudellisessa tutkimuksessa.
Kansallisen turvallisuuden käsite on laaja ja altis yhteiskunnan poliittisille, taloudellisille ja toimintaympäristön muutoksille. Tästä syystä kansallisen turvallisuuden tarkka ja täsmällinen määrittely ja tulkinta sekä luottamuksellisen viestin suojan mahdollisimman suppea rajoittaminen ovat elintärkeitä suojaamaan länsimaisen oikeusvaltion ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen periaatteita. Tiedustelutoimivaltuuksilla ei ainoastaan ole vaikutuksia luottamuksellisen viestin suojaan vaan myös muiden perusoikeuksien kuten sananvapauden, yhteiskunnallisten vaikuttamis- ja osallistumisoikeuksien toteutumiselle.
Perustuslain 10 §:n kansallinen turvallisuus edellyttää, että tiedonhankinnan kohteena olevalla toiminnalla on yhteiskunnan kannalta kollektiivisia vakavia seurauksia. Kansallista turvallisuutta uhkaavaa toimintaa on toiminta, joka uhkaa väestön turvallisuuden tunnetta taikka vaarantaa länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä perusarvoja ja -rakenteita. Tiedonhankinnan välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus ovat riippuvaisia toiminnan seurausten toteutumistodennäköisyydestä sekä uhkan vakavuudesta. Valtiolla on positiivinen velvollisuus suojata sen oikeudenkäyttöpiirissä olevien henkilöiden turvallisuus. Tiedustelu ja salainen tiedonhankinta eivät kuitenkaan saa muodostaa uhkaa niille oikeushyville, joiden suojelemiseksi tiedonhankintatoimivaltuudet ovat luotu.