Vastavalmistuneiden kauppatieteen maistereiden sosiaalisten suhteiden merkitys työllistymisessä
Isokangas, Elina (2020-05-19)
Vastavalmistuneiden kauppatieteen maistereiden sosiaalisten suhteiden merkitys työllistymisessä
(19.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245275
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245275
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkoitus oli selvittää vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden sosiaalisten suhteiden merkitystä työllistymisessä. Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen ja sen teoreettinen osio käsitteli kauppatieteilijöiden työllistymistä, työllistettävyyden määritelmää, suhteiden merkitystä työllistymisessä, sosiaalista pääomaa sekä työllistettävyyden pääomamallia. Tutkimuksen aineisto koostui neljästätoista vastavalmistuneen kauppatieteiden maisterin elämänkulullisesta haastattelusta. Aineisto kerättiin kevään sekä syksyn 2019 aikana Turun kauppakorkeakoulusta, Vaasan yliopistosta ja Aalto- yliopistosta valmistuneilta kauppatieteiden maistereilta. Tutkimus liittyi isompaan tutkimushankkeeseen nimeltään ”Korkeakoulutettujen työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoilla” –projektiin.
Sosiaalisten suhteiden kautta työllistyminen on yleistynyt korkeakoulutettujen kesken, sillä korkeakoulututkinto ei enää itsessään takaa työpaikkaa Tutkimuksessa kysyttiin: millaisista sosiaalisista suhteista oli apua työllistymisessä? Millä tavoilla erilaiset suhteet olivat auttaneet työllistymään? Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit tulivat erilaisista taustoista, jolloin heidän mahdollisuudet käyttää suhteitaan työllistymiseen oli lähtökohtaisesti erilaiset. Sosiaalisten suhteiden tutkiminen on tärkeää, koska valmistuneiden sosiaalinen tausta vaikuttaa sosiaalisten suhteiden määrään, laatuun sekä mahdollisuuksiin käyttää niitä.
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maistereiden sosiaaliset suhteet olivat auttaneet heitä työllistymään erilaisilla tavoilla. Aineiston pohjalta suhteet jaettiin perhesuhteisiin, kaverisuhteisiin, yliopiston luomiin suhteisiin sekä työelämäsuhteisiin. Sosiaaliset suhteet olivat kasautuneet erityisesti korkeasti koulutettujen vanhempien lapsille, jotka olivat käyttäneet niitä aktiivisemmin kuin heikosti koulutettujen vanhempien lapset. Perhesuhteista hyötyivät ainoastaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Heikosti koulutettujen vanhempien lapset taas käyttivät työllistymiseen kaverisuhteita, yliopiston luomia suhteita sekä työelämäsuhteita, jotka he olivat itse luoneet elämänsa aikana.
Sosiaalisten suhteiden kautta työllistyminen on yleistynyt korkeakoulutettujen kesken, sillä korkeakoulututkinto ei enää itsessään takaa työpaikkaa Tutkimuksessa kysyttiin: millaisista sosiaalisista suhteista oli apua työllistymisessä? Millä tavoilla erilaiset suhteet olivat auttaneet työllistymään? Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit tulivat erilaisista taustoista, jolloin heidän mahdollisuudet käyttää suhteitaan työllistymiseen oli lähtökohtaisesti erilaiset. Sosiaalisten suhteiden tutkiminen on tärkeää, koska valmistuneiden sosiaalinen tausta vaikuttaa sosiaalisten suhteiden määrään, laatuun sekä mahdollisuuksiin käyttää niitä.
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maistereiden sosiaaliset suhteet olivat auttaneet heitä työllistymään erilaisilla tavoilla. Aineiston pohjalta suhteet jaettiin perhesuhteisiin, kaverisuhteisiin, yliopiston luomiin suhteisiin sekä työelämäsuhteisiin. Sosiaaliset suhteet olivat kasautuneet erityisesti korkeasti koulutettujen vanhempien lapsille, jotka olivat käyttäneet niitä aktiivisemmin kuin heikosti koulutettujen vanhempien lapset. Perhesuhteista hyötyivät ainoastaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Heikosti koulutettujen vanhempien lapset taas käyttivät työllistymiseen kaverisuhteita, yliopiston luomia suhteita sekä työelämäsuhteita, jotka he olivat itse luoneet elämänsa aikana.