Syrjäytymisriskissä olevat nuoret aikuiset maakunnittain vuonna 2016 : Vertailu toteutumatta jääneistä aikuisuuteen siirtymistä
Granberg, Cassandra (2020-05-07)
Syrjäytymisriskissä olevat nuoret aikuiset maakunnittain vuonna 2016 : Vertailu toteutumatta jääneistä aikuisuuteen siirtymistä
(07.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245239
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245239
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan syrjäytymisriskissä olevia 30–34-vuotiaita nuoria aikuisia maakunnittain vuonna 2016. Syrjäytymisriskissä olemista tarkastellaan toteutumattomina aikuisuuteen siirtyminä. Siirtymät katsotaan jääneen toteutumatta, jos 30–34-vuoden ikäisenä ei ole työssä, ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa eikä ole saavuttanut taloudellista itsenäisyyttä. Taloudellisen itsenäisyyden puutetta on tarkasteltu toimeentulotuen saamisen näkökulmasta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen Statfin-tilastotietokantaa, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää Sotkanet.fi-tilastotietokantaa ja Toimeentulotukirekisteriä.
Tutkielman perusteella 30–34-vuotiaiden nuorten aikuisten siirtymät ovat suurimmalta osalta onnistuneet hyvin. Syrjäytymistä kuvaavien tekijöiden esiintyvyydessä nuorten aikuisten kohdalla on jonkin verran eroja, mutta erot eivät ole kovin suuria. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että tähän ikäluokkaan kuuluvien nuorten aikuisten osalta siirtymät ovat suurimmaksi osaksi onnistuneet, sillä syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden esiintyvyys ei kokonaisuudessaan ole ollut suurta missään maakunnassa.
Tutkielmassa havaittiin, että kaikki siirtymätekijät huomioon ottaen, olivat siirtymät toteutuneet heikoimmin Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnissa. Parhaiten siirtymät olivat puolestaan onnistuneet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Nuorten aikuisten osalta syrjäytymisriski näyttäisi sijoittuvan maan itäiseen ja eteläiseen osaan ja paras tilanne näyttäisi olevan maan läntisessä osassa. Koko maakunnan vointi yleisten ja sosiaalisia oloja kuvaavien tunnuslukujen valossa heijastui myös nuorten aikuisten syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden esiintymiseen tai sen puutteeseen.
Kun tarkasteltiin syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden välistä yhteyttä 30–34-vuotiaiden osalta, havaittiin ainoastaan työttömyyden ja perustoimeentulotuen saamisen välillä selkeä yhteys (R=.617). Mitä korkeampi nuorten aikuisten työttömyys oli, sitä useammin he saivat myös toimeentulotukea. Muiden syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden välillä ei ollut merkittävää yhteyttä.
Aihetta olisi tärkeää tutkia jatkossa esimerkiksi rekisteriaineiston avulla, sillä sen avulla olisi mahdollista tehdä kasautuva tarkastelu ja tavoittaa paremmin todellisessa syrjäytymisriskissä olevat.
Tutkielman perusteella 30–34-vuotiaiden nuorten aikuisten siirtymät ovat suurimmalta osalta onnistuneet hyvin. Syrjäytymistä kuvaavien tekijöiden esiintyvyydessä nuorten aikuisten kohdalla on jonkin verran eroja, mutta erot eivät ole kovin suuria. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että tähän ikäluokkaan kuuluvien nuorten aikuisten osalta siirtymät ovat suurimmaksi osaksi onnistuneet, sillä syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden esiintyvyys ei kokonaisuudessaan ole ollut suurta missään maakunnassa.
Tutkielmassa havaittiin, että kaikki siirtymätekijät huomioon ottaen, olivat siirtymät toteutuneet heikoimmin Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnissa. Parhaiten siirtymät olivat puolestaan onnistuneet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Nuorten aikuisten osalta syrjäytymisriski näyttäisi sijoittuvan maan itäiseen ja eteläiseen osaan ja paras tilanne näyttäisi olevan maan läntisessä osassa. Koko maakunnan vointi yleisten ja sosiaalisia oloja kuvaavien tunnuslukujen valossa heijastui myös nuorten aikuisten syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden esiintymiseen tai sen puutteeseen.
Kun tarkasteltiin syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden välistä yhteyttä 30–34-vuotiaiden osalta, havaittiin ainoastaan työttömyyden ja perustoimeentulotuen saamisen välillä selkeä yhteys (R=.617). Mitä korkeampi nuorten aikuisten työttömyys oli, sitä useammin he saivat myös toimeentulotukea. Muiden syrjäytymisriskiä kuvaavien tekijöiden välillä ei ollut merkittävää yhteyttä.
Aihetta olisi tärkeää tutkia jatkossa esimerkiksi rekisteriaineiston avulla, sillä sen avulla olisi mahdollista tehdä kasautuva tarkastelu ja tavoittaa paremmin todellisessa syrjäytymisriskissä olevat.