Suomeksi, kiitos! : Eri kielillä puhumisen kehotuksien taustat valmistavan opetuksen vuorovaikutustilanteissa
Nylund, Hanna (2020-05-22)
Suomeksi, kiitos! : Eri kielillä puhumisen kehotuksien taustat valmistavan opetuksen vuorovaikutustilanteissa
Nylund, Hanna
(22.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245265
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062245265
Tiivistelmä
Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on oppilaan kielellisten valmiuksien kehittäminen riittäviksi yleisopetuksen puolella opiskelua varten. Tässä tutkimuksessa käytetyssä Long Second -aineistossa oppilaat opiskelevat suomea toisena kielenään. Käytetty aineisto on valmistavasta opetuksesta ku-vattujen 19 oppitunnin litteraatioita, jotka oli kerätty lukuvuonna 2011–2012. Oppitunneista 9 oli opettajajohtoisia tunteja ja 10 oli ryhmätyöskentelytunteja. Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kieleilyn ja limittäiskieleilyn pedagogiikka (languaging pedagogy, translanguaging pedagogy, esim Garcia & Wei 2013), joissa ajatellaan jokaisen kielen olevan osa oppilaan koko kielitaitoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisissa tilanteissa opettajat kehottavat käyttämään eri kieliä, heijastavatko nämä käytänteet kentällä kieleilyn tai limittäiskieleilyn kielikäsitystä ja miten nämä käytänteet heijastavat opetussuunnitelmia.
Tutkimuksen aineisto käsiteltiin diskurssianalyysin menetelmällä. Diskurssianalyysillä tarkasteltiin opettajien esittämien kielen valintaa koskevien kehotuksien ja kieltojen konteksteja: millaisissa tilanteissa kehotuksia ja kieltoja tapahtui ja miksi? Diskurssianalyysin avulla kehotuksilla ja kielloilla puhua tiettyä kieltä löydettiin kahta eri tarkoitusta. Suurin osa oli kehotuksia puhua suomea, joilla tavoiteltiin työrauhan palauttamista luokkatilanteeseen. Näitä kehotuksia tapahtui eniten ryhmätyöskentelytunneilla. Toiseksi eniten tapahtui kehotuksia puhua jotain kieltä tarkoituksena valjastaa tilanne suomen oppimisen tilanteeksi. Näitä kehotuksia tapahtui eniten opettajajohtoisilla tunneilla.
Tulosten perusteella voitiin päätellä valmistavan opetuksen käytäntöjen heijastavan kieleilyn kielikäsitystä ja toisen kielen oppimista funktionaalisesti. Tulokset ilmensivät myös aineistossa kuvatun valmistavan luokan käytännettä työrauhan ylläpitämisestä kehotuksilla puhua suomea eli oman kielen puhumisen estämisellä. Valmistavan luokan käytänteet heijastivat uusien opetussuunnitelmien perusteiden kielikäsitystä ja osoittivat vanhan perusopetukseen valmistavan opetussuunnitelmien perusteiden puutteet toimintakulttuurin kuvauksesta työrauhan ylläpitämisen suhteen. Nämä löytyvät uudesta valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteista.
Tutkimuksen aineisto käsiteltiin diskurssianalyysin menetelmällä. Diskurssianalyysillä tarkasteltiin opettajien esittämien kielen valintaa koskevien kehotuksien ja kieltojen konteksteja: millaisissa tilanteissa kehotuksia ja kieltoja tapahtui ja miksi? Diskurssianalyysin avulla kehotuksilla ja kielloilla puhua tiettyä kieltä löydettiin kahta eri tarkoitusta. Suurin osa oli kehotuksia puhua suomea, joilla tavoiteltiin työrauhan palauttamista luokkatilanteeseen. Näitä kehotuksia tapahtui eniten ryhmätyöskentelytunneilla. Toiseksi eniten tapahtui kehotuksia puhua jotain kieltä tarkoituksena valjastaa tilanne suomen oppimisen tilanteeksi. Näitä kehotuksia tapahtui eniten opettajajohtoisilla tunneilla.
Tulosten perusteella voitiin päätellä valmistavan opetuksen käytäntöjen heijastavan kieleilyn kielikäsitystä ja toisen kielen oppimista funktionaalisesti. Tulokset ilmensivät myös aineistossa kuvatun valmistavan luokan käytännettä työrauhan ylläpitämisestä kehotuksilla puhua suomea eli oman kielen puhumisen estämisellä. Valmistavan luokan käytänteet heijastivat uusien opetussuunnitelmien perusteiden kielikäsitystä ja osoittivat vanhan perusopetukseen valmistavan opetussuunnitelmien perusteiden puutteet toimintakulttuurin kuvauksesta työrauhan ylläpitämisen suhteen. Nämä löytyvät uudesta valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteista.