Kestävä kehitys ja ekososiaaliseen sivistykseen kasvu maapallon ekologisissa rajoissa : Perusopetuksen rooli ja haasteet toteutuksessa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tutkia peruskoulun ala- ja yläluokkien opettajien näkemyksiä perusopetuksen roolista ekososiaaliseen sivistykseen kasvuun tukemisessa. Tutkielmassa maapallon ekologiset rajat nähdään edellytyksenä kaikelle toiminnalle, ja kestävä kehitys hahmotetaan holistisesta eli kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa sen eri ulottuvuuksia: ekologista, sosiokulttuurista ja taloudellisesta kestävää kehitystä tarkastellaan toisiinsa linkittyneinä ulottuvuuksina. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat se, millaisia näkemyksiä peruskoulun opettajilla on perusopetuksen roolista ekososiaaliseen sivistykseen kasvun tukemisessa sekä se, millaisia haasteita opettajat nostavat esiin ekososiaalista sivistyskäsitystä ja kestävää kehitystä edistävän perusopetuksen toteutuksessa.

Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena kyselytutkimuksena pääpainon ollessa avokysymyksillä kerätyssä laadullisessa aineistossa. Aineisto kerättiin touko–kesäkuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 56 peruskoulun opettajaa alueellista sijaintia rajaamatta. Aineiston vastaajilla oli eri pituisia kokemustaustoja alalla toimimisesta, ja he olivat taustoiltaan monipuolisesti eri oppiaineiden opettajia. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja sisällönerittelyn keinoin. Vastanneiden peruskouluopettajien taustan ymmärtämiseksi käytettiin myös määrällisiä kysymyksiä, ja vastauksia esiteltiin prosenttijakaumien avulla.

Vastanneiden opettajien näkemykset perusopetuksen roolista ekososiaaliseen sivistykseen kasvun tukemisessa jaettiin neljään eri teemaan: rooli elinikäisen oppimisen tukijana ja taitojen harjoittelun paikkana, rooli oppilaiden tietoisuuden herättelijänä ja toimintaan kannustajana, rooli opetussuunnitelman toteuttajana sekä rooli suhteessa oppilaiden kotitaustaan. Vastanneet opettajat kokivat merkittävimpänä haasteena ekososiaalista sivistystä ja kestävää kehitystä edistävässä perusopetuksessa ajan tai resurssien riittämättömyyden. Haasteet voitiin jakaa perusopetuksen sisäisiin, joihin kuuluivat haasteet liittyen opettajan omaan osaamiseen, yhteistyöhön muiden opettajien kanssa sekä koulun toimintakulttuuriin, ja ulkopuolelta tuleviin haasteisiin, joihin kuuluivat haasteet liittyen oppilaiden maailmankuviin ja kodin vaikutukseen sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää tutkia paremmin peruskoulujen tekemää yhteistyötä oppilaiden kotien kanssa kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen sekä kotikasvatuksen merkitystä ekososiaaliseen sivistykseen kasvussa.