Syy-yhteys ilmastonmuutosliitännäisissä vahingonkorvauskanteissa
Tammela, Heta (2020-05-17)
Syy-yhteys ilmastonmuutosliitännäisissä vahingonkorvauskanteissa
(17.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345474
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345474
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on syy-yhteys ilmastonmuutosliitännäisissä vahingonkorvauskanteissa. Tarkoituksena on selvittää, miksei syy-yhteysvaatimus ole täyttynyt ilmastonmuutosliitännäisissä vahingonkorvauskanteissa. Tutkimuksessa selvitetään, millaista syy-yhteysarviointia tällaisiin tapauksiin on sisältynyt, ja mitkä seikat ovat estäneet vaatimuksen täyttymisen. Toiseksi tutkimuksessa arvioidaan, miten suomalainen vahingonkorvausoikeus ja eritoten syy-yhteysvaatimus suhtautuisivat ilmastonmuutosliitännäiseen vahingonkorvauskanteeseen. Tutkimuksessa tutkitaan myös millaisiin tapauksiin vahingonkorvausoikeus ylipäätään voi vaikuttaa. Kolmanneksi tutkimuksessa selvitetään, miten vahingonkorvausoikeus suhtautuu monien mahdollisten vahingonaiheuttajien yhdessä aiheuttamaan vahinkoon.
Tutkimus on pääosin lainopillista. Tutkimuksessa hyödynnetään runsaasti oikeuskäytäntöä nykyisen oikeustilan tarkastelemiseksi. Oikeuskäytäntö on suurimmaksi osaksi yhdysvaltalaista. Oikeuskäytännön lisäksi lähdeaineistoon kuuluu pääosin suomalaista vahingonkorvauskirjallisuutta. Keskeisiä kirjallisuuslähteitä ovat Mika Hemmon, Vilja Hahdon sekä Pertti Virtasen vahingonkorvausoikeudelliset teokset. Lisäksi aineistona on käytetty Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa julkaistuja oikeustieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät ilmastonmuutosliitännäisiä oikeustapauksia.
Tutkimus päätyy siihen tulokseen, että syy-yhteyden osoittaminen vastaajan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja kantajalle aiheutuneiden vahinkojen välillä tulisi Suomessakin olemaan hyvin haastavaa, jollei mahdotonta. Kasvihuonekaasuja päästäviä tahoja on lukemattomia. On hankalaa arvioida, kuka on aiheuttanut ilmastonmuutosliitännäisen vahingon ja millä perusteella tietty taho voitaisiin asettaa korvausvelvolliseksi tällaisesta vahingosta. Vahingonkorvauskanteiden potentiaali on varsin alhainen ainakin nykyisen oikeusjärjestelmän puitteissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset eivät tule ainakaan vähentymään lähimpien vuosikymmenien aikana. Näin ollen myös ilmastonmuutosliitännäiset vahingot tulevat lisääntymään. Vaadittaisiin toisenlaiset vahingonkorvausoikeudelliset olosuhteet kanteiden menestymiselle tällaisinaan. Jos katsottaisiin, ettei mahdollista vahingonaiheuttajaa voida asettaa korvausvastuuseen nykyisen vahingonkorvausjärjestelmän perusteella, olisi syytä uudistaa vahingonkorvausoikeudellisia oppeja tai toissijaisesti kehittää rahasto- tai vakuutusjärjestelmä ilmastonmuutosliitännäisten vahinkojen varalle.
Tutkimus on pääosin lainopillista. Tutkimuksessa hyödynnetään runsaasti oikeuskäytäntöä nykyisen oikeustilan tarkastelemiseksi. Oikeuskäytäntö on suurimmaksi osaksi yhdysvaltalaista. Oikeuskäytännön lisäksi lähdeaineistoon kuuluu pääosin suomalaista vahingonkorvauskirjallisuutta. Keskeisiä kirjallisuuslähteitä ovat Mika Hemmon, Vilja Hahdon sekä Pertti Virtasen vahingonkorvausoikeudelliset teokset. Lisäksi aineistona on käytetty Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa julkaistuja oikeustieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät ilmastonmuutosliitännäisiä oikeustapauksia.
Tutkimus päätyy siihen tulokseen, että syy-yhteyden osoittaminen vastaajan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja kantajalle aiheutuneiden vahinkojen välillä tulisi Suomessakin olemaan hyvin haastavaa, jollei mahdotonta. Kasvihuonekaasuja päästäviä tahoja on lukemattomia. On hankalaa arvioida, kuka on aiheuttanut ilmastonmuutosliitännäisen vahingon ja millä perusteella tietty taho voitaisiin asettaa korvausvelvolliseksi tällaisesta vahingosta. Vahingonkorvauskanteiden potentiaali on varsin alhainen ainakin nykyisen oikeusjärjestelmän puitteissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset eivät tule ainakaan vähentymään lähimpien vuosikymmenien aikana. Näin ollen myös ilmastonmuutosliitännäiset vahingot tulevat lisääntymään. Vaadittaisiin toisenlaiset vahingonkorvausoikeudelliset olosuhteet kanteiden menestymiselle tällaisinaan. Jos katsottaisiin, ettei mahdollista vahingonaiheuttajaa voida asettaa korvausvastuuseen nykyisen vahingonkorvausjärjestelmän perusteella, olisi syytä uudistaa vahingonkorvausoikeudellisia oppeja tai toissijaisesti kehittää rahasto- tai vakuutusjärjestelmä ilmastonmuutosliitännäisten vahinkojen varalle.