Mediadiskurssien vaikutus johdon palkitsemiseen valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä Suomessa vuosina 2011–2019
Ruohonen, Emilia (2020-05-27)
Mediadiskurssien vaikutus johdon palkitsemiseen valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä Suomessa vuosina 2011–2019
(27.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345456
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345456
Tiivistelmä
Johdon palkitseminen on pysynyt Suomessa vakiokeskusteluaiheena lehdistössä jo useamman vuosikymmenen ajan. Yritysjohdon palkitsemisesta puhutaan enimmäkseen vain negatiiviseen sävyyn. Palkkioiden kokoa ja perusteita on arvosteltu voimakkaasti tasaisin väliajoin erityisesti isojen kohujen jälkeen, jotka ovat kohdistuneet joihinkin tiettyihin yrityksiin. Ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiä suomalaisissa pörssiyhtiöissä on tutkittu aiemmin monesta näkökulmasta, kuten johdon palkitsemisen ja motivoinnin yhteydestä, omistajien mielipiteistä ja palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyydestä. Julkisen keskustelun merkityksestä johdon palkitsemiseen ei ole Suomessa tutkittu aiemmin. Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida, mitä suomalaisissa joukkotiedotusvälineissä on kirjoitettu johdon palkitsemisesta vuosien 2009–2018 aikana ja selvittää, onko näillä diskursseilla ollut mahdollisesti vaikutuksia johdon palkitsemiseen Suomen valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä vuosina 2011–2019.
Tutkielman empiirinen osio muodostuu diskurssianalyysistä joukkotiedotusvälineistä sekä valittujen valtion yhtiöiden palkka- ja palkkioselvitysten tarkastelusta. Joukkotiedotusvälineiksi valittiin Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja Talouselämä. Tarkasteltaviksi yhtiöiksi valittiin Finnair Oyj, Fortum Oyj ja Neste Oyj. Tutkielmassa käytetyt artikkelit haettiin valittujen medioiden omilta internetsivuiltaan kokeilun jälkeen parhaiksi havaittujen hakusanojen avulla. Yhtiöiden palkitsemistiedot etsittiin yhtiöiden omilta internetsivuilta löytyneistä vuosittaisista palkka- ja palkkioselvityksistä.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että joukkotiedotusvälineillä on ollut vaikutusta valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisen sääntelyyn sekä johdon palkkioihin kuuluvien etujen rajoittamiseen ja sitä kautta johdon palkitsemiseen. Joukkotiedotusvälineissä käyty keskustelu johdon palkitsemisesta oli vuosien 2009–2018 aikana pääsääntöisesti todella negatiivissävyistä ja toistui samanlaisena vuodesta toiseen. Palkitsemistietojen tarkastelujakson aikana esimerkiksi johdon eläke-etuja ja erorahoja alennettiin sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kokonaispalkkioiden rajaksi asetettiin prosentuaalinen enimmäismäärä saajan vuosipalkkaan suhteutettuna. Joukkotiedotusvälineillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta johdolle maksettujen palkkioiden kokonaissummiin vuosien 2011–2019 aikana, sillä maksettujen palkkioiden määrä joko vaihteli vuodesta toiseen tai nousi pitkällä aikavälillä.
Tutkielman empiirinen osio muodostuu diskurssianalyysistä joukkotiedotusvälineistä sekä valittujen valtion yhtiöiden palkka- ja palkkioselvitysten tarkastelusta. Joukkotiedotusvälineiksi valittiin Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja Talouselämä. Tarkasteltaviksi yhtiöiksi valittiin Finnair Oyj, Fortum Oyj ja Neste Oyj. Tutkielmassa käytetyt artikkelit haettiin valittujen medioiden omilta internetsivuiltaan kokeilun jälkeen parhaiksi havaittujen hakusanojen avulla. Yhtiöiden palkitsemistiedot etsittiin yhtiöiden omilta internetsivuilta löytyneistä vuosittaisista palkka- ja palkkioselvityksistä.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että joukkotiedotusvälineillä on ollut vaikutusta valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisen sääntelyyn sekä johdon palkkioihin kuuluvien etujen rajoittamiseen ja sitä kautta johdon palkitsemiseen. Joukkotiedotusvälineissä käyty keskustelu johdon palkitsemisesta oli vuosien 2009–2018 aikana pääsääntöisesti todella negatiivissävyistä ja toistui samanlaisena vuodesta toiseen. Palkitsemistietojen tarkastelujakson aikana esimerkiksi johdon eläke-etuja ja erorahoja alennettiin sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kokonaispalkkioiden rajaksi asetettiin prosentuaalinen enimmäismäärä saajan vuosipalkkaan suhteutettuna. Joukkotiedotusvälineillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta johdolle maksettujen palkkioiden kokonaissummiin vuosien 2011–2019 aikana, sillä maksettujen palkkioiden määrä joko vaihteli vuodesta toiseen tai nousi pitkällä aikavälillä.