Suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalta-grammien merkitykset ja käännösvastineet viron kielessä
Viks, Liis (2020-05-24)
Suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalta-grammien merkitykset ja käännösvastineet viron kielessä
(24.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062646000
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062646000
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, minkälaisia vironkielisiä käännösvastineita löytyy suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalta-grammeille. Lisäksi tutkin, mitä vironkielisiä käännösvastineita esiintyy tutkimuksessa eniten ja vähiten. Käännösvastineista erottui kuusi erilaista ryhmää, joissa selvitin, mitä merkityksiä suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalta-grammit edustavat viron kielessä.
Tutkimuksen aineiston keräsin lukemalla 12 suomalaiseen nykykirjallisuuteen luokittuvaa romaania. Kohdalla-, kohdalle- ja kohdalta-grammien käännösvastineet poimin niiden vironnoksista. Romaanit valitsin satunnaisesti, mutta olin asettanut niiden valintaan kaksi kriteeriä: romaanien piti luokittua suomalaiseen nykykirjallisuuteen, ja niistä piti löytyä vironnokset. Yhteensä poimin 111 suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalla-grammeja sisältävää virkettä, joista 69 analysoin. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys nojautuu kognitiiviseen kielitieteeseen, jossa tärkeimpiä käsitteitä työni empiirisen osan kannalta ovat muuttuja ja kiintopiste.
Käännösvastineita löytyi monenlaisia, mikä on hyvä todiste siitä, kuinka polyseemisia grammit ovat. Tutkimuksessa muodostui käännösvastineiden perusteella kuusi ryhmää, jotka ovat seuraavia: juure-vartaloiset grammit, koha-vartaloiset grammit, koha pealt, ees, puhul ja paika. Tutkimukseni eniten käytetty vironkielinen käännösvastine on kohal, jota esiintyy 21 virkkeessä. Toiseksi eniten on käytetty juures- ja puhul-käännöksiä. Vähiten käytetyt käännösvastineet ovat puolestaan juurde, kohalt, koha pealt ja ees. Tutkimuksessa käännösvastineiden kiintopisteinä esiintyi enimmäkseen rakennuksia, paikkoja, ihmisiä tai johonkin laajempaan kokonaisuuteen liittyviä abstrakteja asioita. Eniten käännösvastineita löytyi kohdalla-grammista. Toiseksi eniten löytyi kohdalle- ja vähiten kohdalta-grammista.
Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa on tarkasteltu suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalla-grammeja ja niiden vironkielisiä käännösvastineita. Käyttämäni lukemiseen liittyvä tutkimusmenetelmä on yksi vaihtoehto, mutta toinen voisi olla kysely tai käännöstehtävä hyvin suomea osaaville virolaisille. Aihetta voi lähestyä eri näkökulmastakin – mielenkiintoiselta kuulostaisi esimerkiksi tutkimus siitä, miten käännetään viroksi suomen inessiivi-, elatiivi- ja illatiivimuotoiset kohdassa, kohdasta ja kohtaan.
Tutkimuksen aineiston keräsin lukemalla 12 suomalaiseen nykykirjallisuuteen luokittuvaa romaania. Kohdalla-, kohdalle- ja kohdalta-grammien käännösvastineet poimin niiden vironnoksista. Romaanit valitsin satunnaisesti, mutta olin asettanut niiden valintaan kaksi kriteeriä: romaanien piti luokittua suomalaiseen nykykirjallisuuteen, ja niistä piti löytyä vironnokset. Yhteensä poimin 111 suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalla-grammeja sisältävää virkettä, joista 69 analysoin. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys nojautuu kognitiiviseen kielitieteeseen, jossa tärkeimpiä käsitteitä työni empiirisen osan kannalta ovat muuttuja ja kiintopiste.
Käännösvastineita löytyi monenlaisia, mikä on hyvä todiste siitä, kuinka polyseemisia grammit ovat. Tutkimuksessa muodostui käännösvastineiden perusteella kuusi ryhmää, jotka ovat seuraavia: juure-vartaloiset grammit, koha-vartaloiset grammit, koha pealt, ees, puhul ja paika. Tutkimukseni eniten käytetty vironkielinen käännösvastine on kohal, jota esiintyy 21 virkkeessä. Toiseksi eniten on käytetty juures- ja puhul-käännöksiä. Vähiten käytetyt käännösvastineet ovat puolestaan juurde, kohalt, koha pealt ja ees. Tutkimuksessa käännösvastineiden kiintopisteinä esiintyi enimmäkseen rakennuksia, paikkoja, ihmisiä tai johonkin laajempaan kokonaisuuteen liittyviä abstrakteja asioita. Eniten käännösvastineita löytyi kohdalla-grammista. Toiseksi eniten löytyi kohdalle- ja vähiten kohdalta-grammista.
Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa on tarkasteltu suomen kohdalla-, kohdalle- ja kohdalla-grammeja ja niiden vironkielisiä käännösvastineita. Käyttämäni lukemiseen liittyvä tutkimusmenetelmä on yksi vaihtoehto, mutta toinen voisi olla kysely tai käännöstehtävä hyvin suomea osaaville virolaisille. Aihetta voi lähestyä eri näkökulmastakin – mielenkiintoiselta kuulostaisi esimerkiksi tutkimus siitä, miten käännetään viroksi suomen inessiivi-, elatiivi- ja illatiivimuotoiset kohdassa, kohdasta ja kohtaan.