Valuuttajohdannaisten vaikutus yrityksen arvoon. : Empiirinen tutkimus suomalaisista ja ruotsalaisista teollisuusyrityksistä.
Verho, Petra (2020-06-02)
Valuuttajohdannaisten vaikutus yrityksen arvoon. : Empiirinen tutkimus suomalaisista ja ruotsalaisista teollisuusyrityksistä.
Verho, Petra
(02.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645960
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645960
Tiivistelmä
Johdannaisten käyttö on yleistynyt huomattavasti 2000-luvulla: johdannaismarkkinat ovat miltei seitsenkertaistuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Koska johdannaisten käyttö on yleistynyt huomattavasti, olisi luonnollista olettaa, että yrityksen arvo kasvaisi johdannaisia käyttäessä. Tutkielmassa tarkastellaan useita teorioita, jotka tukevat tätä oletusta. Teorioiden mukaan johdannaisten käyttö nostaa yrityksen arvoa verojen, velkaantumisen, talousvaikeuksien kustannusten, johdon kannustimien ja ali-investoinnin välityksellä. Lisäksi johdannaisten käyttö saattaa laskea yrityksen arvoa johdon kannustimien kautta.
Vaikka teoriat pääasiassa tukevat oletusta, että johdannaisilla on positiivinen vaikutus yrityksen arvoon, empiiristen tutkimuksien tulokset eivät ole tästä yksimielisiä. Empiirisissä tutkimuksissa on havaittu, että johdannaisilla on yrityksen arvoon joko positiivinen vaikutus, negatiivinen vaikutus tai ei vaikutusta ollenkaan. Empiiristen tutkimuksien tuloksien seurauksena ei voida todeta yksiselitteisesti, millainen vaikutus johdannaisten käytöllä on yrityksen arvoon.
Tässä tutkielmassa keskitytään suomalaisiin ja ruotsalaisiin teollisuusyrityksiin. Johdannaisista tarkastelussa on valuuttajohdannaiset. Yrityksen arvon korvikemuuttujana toimi Tobinin Q. Johdannaisten käytön vaikutusta yrityksen arvoon testattiin ensin Tobinin Q:n vertailevalla testillä, jonka jälkeen vaikutusta testattiin pienimmän neliösumman regressiolla sekä kiinteiden vaikutusten mallilla HAC-keskivirhein. Tobinin Q:n vertailevasta testistä saatiin tulokseksi, että valuuttajohdannaisilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta suomalaisten teollisuusyrityksien arvoon, mutta niiden käytöllä on tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus ruotsalaisten teollisuusyrityksien arvoon. Regressiot tehtiin erikseen niin suomalaiselle kuin ruotsalaiselle havaintoaineistolle sekä näistä kahdesta aineistosta yhdistetylle havaintoaineistolle. Tulokset eivät enimmäkseen tue hypoteesia, että valuuttajohdannaisilla on positiivinen vaikutus yrityksen arvoon. Pienimmän neliösumman regressiosta voidaan todeta, että valuuttajohdannaisten käytöllä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta yrityksen arvoon. Kiinteiden vaikutusten mallista käy ilmi, että valuuttajohdannaisilla on positiivinen vaikutus suomalaisiin teollisuusyrityksiin. Samaa tulosta ei havaita ruotsalaisella aineistolla, sillä tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Vaikka teoriat pääasiassa tukevat oletusta, että johdannaisilla on positiivinen vaikutus yrityksen arvoon, empiiristen tutkimuksien tulokset eivät ole tästä yksimielisiä. Empiirisissä tutkimuksissa on havaittu, että johdannaisilla on yrityksen arvoon joko positiivinen vaikutus, negatiivinen vaikutus tai ei vaikutusta ollenkaan. Empiiristen tutkimuksien tuloksien seurauksena ei voida todeta yksiselitteisesti, millainen vaikutus johdannaisten käytöllä on yrityksen arvoon.
Tässä tutkielmassa keskitytään suomalaisiin ja ruotsalaisiin teollisuusyrityksiin. Johdannaisista tarkastelussa on valuuttajohdannaiset. Yrityksen arvon korvikemuuttujana toimi Tobinin Q. Johdannaisten käytön vaikutusta yrityksen arvoon testattiin ensin Tobinin Q:n vertailevalla testillä, jonka jälkeen vaikutusta testattiin pienimmän neliösumman regressiolla sekä kiinteiden vaikutusten mallilla HAC-keskivirhein. Tobinin Q:n vertailevasta testistä saatiin tulokseksi, että valuuttajohdannaisilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta suomalaisten teollisuusyrityksien arvoon, mutta niiden käytöllä on tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus ruotsalaisten teollisuusyrityksien arvoon. Regressiot tehtiin erikseen niin suomalaiselle kuin ruotsalaiselle havaintoaineistolle sekä näistä kahdesta aineistosta yhdistetylle havaintoaineistolle. Tulokset eivät enimmäkseen tue hypoteesia, että valuuttajohdannaisilla on positiivinen vaikutus yrityksen arvoon. Pienimmän neliösumman regressiosta voidaan todeta, että valuuttajohdannaisten käytöllä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta yrityksen arvoon. Kiinteiden vaikutusten mallista käy ilmi, että valuuttajohdannaisilla on positiivinen vaikutus suomalaisiin teollisuusyrityksiin. Samaa tulosta ei havaita ruotsalaisella aineistolla, sillä tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.