Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

”See no evil, hear no evil, speak no evil” – Häpeän ilmenemismuodot Roberto Bolañon romaanissa Nocturno de Chile

Ketonen, Emmi (2020-05-22)

”See no evil, hear no evil, speak no evil” – Häpeän ilmenemismuodot Roberto Bolañon romaanissa Nocturno de Chile

Ketonen, Emmi
(22.05.2020)
Katso/Avaa
Ketonen_Emmi_opinnayte.pdf (873.3Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645981
Tiivistelmä
Käsittelen tutkielmassani häpeän erilaisia ilmenemismuotoja chileläissyntyisen kirjailijan Roberto Bolañon (1953–2003) romaanissa Nocturno de Chile (2000). Romaanin keskeisimmät tapahtumat liittyvät Chilen vuoden 1973 vallankaappauksen ja siitä seuranneen kenraali Augusto Pinochetin johtaman sotilasjuntan diktatuurin ajan ympärille. Romaanin minäkertoja makaa kuolinvuoteellaan ja muistelee assosiatiivisesti eri vaiheita papin, runoilijan ja kirjallisuuskriitikon uransa varrelta. Kertojan puheessa on sekä tunnustuksen, todistuksen että puolustuksen piirteitä. Tutkielmassani tarkastelen, miten eri tavoin häpeä ilmenee päähenkilön kertomuksissa. Esitän, että häpeä ilmenee ensisijaisesti aistihavaintojen kieltämisenä ja sivuuttamisena sekä vaikenemisena, mikä johtaa sekä tiedostamattomaan että tiedostettuun kuurouteen, sokeuteen ja mykkyyteen. Häpeä limittyy etenkin syyllisyyden tunteen kanssa romaanin päähenkilön kamppaillessa moraalisten ongelmiensa parissa.

Tutkin häpeää ensisijaisesti affektina, sillä se esiintyy teoksessa pääasiassa tiedostamattomana tunteena. Tukeudun etenkin Gilles Deleuzen affektiteoriaan. Teoreettisena lähtökohtanani ovat häpeästä tehdyt moraalipsykologiset ja -filosofiset tutkimukset. Käsittelen häpeää sosiaalisena ja kontekstuaalisena mutta myös ruumiillisena ja traumaattisena tunteena, minkä vuoksi tukeudun myös psykoanalyyttiseen häpeä- ja traumatutkimukseen. Romaani itsessään noudattaa psykoanalyyttista logiikkaa, minkä vuoksi hyödynnän Sigmund Freudin psykoanalyyttisen teorian käsitteitä. Tarkastelen romaania samalla Marianne Hirschin jälkimuistin käsitteen sekä Linda Hutcheonin historiografisen metafiktion määritelmän varassa, sillä päätelmieni perusteella romaani pyrkii kyseenalaistamaan historiallisen tiedon ja korostamaan fiktion osaa historian uudelleenkirjoitusprosessissa.

Päätelmieni perusteella häpeä ilmenee teoksessa monimuotoisena tunteena, joka nivoutuu muihin tunteisiin. Häpeä myös kerrostuu ja ruokkii itseään, minkä vuoksi defensiivisenä torjuntakeinona ilmenenä häpeä johtaa lopulta häpeän häpeään. Romaanissa korostuu häpeän kokonaisvaltaisuus ja tunteen kohdistuminen kokijansa minuuteen.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9208]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste