Yksi- ja kaksikielisten lasten puheen sujuvuus tarinankerronnassa

Ruotsalainen, Janina

Yksi- ja kaksikielisten lasten puheen sujuvuus tarinankerronnassa

Ruotsalainen, Janina (2020-06-02)

Yksi- ja kaksikielisten lasten puheen sujuvuus tarinankerronnassa

Ruotsalainen, Janina

(02.06.2020)

Katso/Avaa

Ruotsalainen_Janina_Opinnayte.pdf (1.655Mb)

Lataukset:

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

suljettu

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645796

Tiivistelmä

Tämän Pro gradu- tutkielman tavoitteena on selvittää, esiintyykö kaksikielisillä 5–6-vuotiailla lapsilla yksikielisiä lapsia enemmän puheen sujumattomuutta sekä onko sukupuolella tai kerronnan muodolla vaikutusta sujuvuuteen. Tutkielmassa tarkasteltiin puheen normaalia sujumattomuutta tarinankerronnassa. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä kaksikielisten lasten puheen sujuvuudesta ei vielä ole tehty tutkimusta suomen kielellä. Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Suomen maahanmuuttajien määrä on kasvanut 2000-luvulta asti, joten tutkimus kaksikielisten sujuvuudesta on ajankohtainen (Miettinen & Helamaa, 2019). Aiemmat tutkimustulokset kaksikielisten puheen sujuvuudesta muilla kielillä ovat olleet ristiriitaista (Rieger, 2003; Bedore ym., 2006; Kaur ym., 2011). On kuitenkin esitetty, että kaksikieliset olisivat sujumattomampia ja täten heillä olisi suurempi riski saada esimerkiksi väärä änkytysdiagnoosi (Byrd, Haque & Johnson, 2016). Tälle väitteelle ei kuitenkaan ole saatu tieteellistä näyttöä (Van Borsel, 2001). Tutkimusnäytön puutteen vuoksi aiheesta olisi tärkeää tehdä tutkimusta.
Tutkimusaineistona käytettiin Kunnarin, Välimaan ja Laukkanen-Nevalan (2015) keräämää aineistoa, joka on alun perin kerätty Multilingual Assessment In Narratives – arviointimenetelmän arviointiin. Tähän aineistoon valittiin 51 koehenkilöä, joista 32 oli suomenkielisiä ja 19 suomenruotsalaisia. Kieliryhmän lisäksi tutkittiin myös sukupuolen sekä kerrontatyylin vaikutusta puheen sujuvuuteen. Sujuvuutta arvioitiin ainoastaan suomen kielellä tuotetuista tarinoista.
Saatujen tulosten mukaan sujumattomuuksien määrät eivät eronneet kieliryhmien välillä. Tämä saattaa johtua siitä, että koehenkilöt olivat kuulleet sekä suomen että ruotsin kieltä syntymästä asti ja käyneet myös kaksikielistä päiväkotia, jolloin erot kieliryhmien välillä jäivät pieniksi. Myöskään kerrontamuodon tai sukupuolen suhteen ei löytynyt päävaikutusta. Kuitenkin uudelleenkerronnassa pojilla oli enemmän änkytyksenkaltaisia sujumattomuuksia kuin tytöillä. Tämä saattaa johtua kaksikielisten poikien huonommasta työmuistista. Sukupuolen suhteen kaksikielisessä ryhmässä pojilla esiintyi tyttöjä enemmän sekä kaikkia sujumattomuuksia että muita sujumattomuuksia. Tämän tutkimuksen mukaan miessukupuolen ja kaksikielisyyden yhdistelmällä saattaisi olla merkitys puheen sujuvuuteen etenkin silloin, kun lapsi on kielenkehityksen vaiheessa, jossa hän vielä kehittää kerronnallisia taitojaan.

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4904]