Natsi, raiskaajien suojelija, ruma huora ja kiihottava kaunotar : Eduskuntavaaleissa 2019 ehdolla olleiden naisten kokemuksia verkkohäirinnästä
Erkkilä, Katri (2020-05-29)
Natsi, raiskaajien suojelija, ruma huora ja kiihottava kaunotar : Eduskuntavaaleissa 2019 ehdolla olleiden naisten kokemuksia verkkohäirinnästä
(29.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062646017
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062646017
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa eduskuntavaaleissa 2019 ehdolla olleiden naisten kokemuksia verkkohäirinnästä. Löytämieni taustatietojen perusteella oli todennäköistä, että jonkinlaista verkkohäirintää tulisi ilmenemään. Lähestyinkin aihetta kysymällä, millaista verkkohäirintää naisehdokkaat kokivat eduskuntavaalikampanjoinnin aikana: Miten ja missä verkkohäirintää ilmeni? Ketkä sitä kokivat? Mitä verkkohäirintä koski ja millaista se oli luonteeltaan? Ja millaiset vaikutukset koetulla verkkohäirinnällä oli?
Tutkielman primääriaineisto koostuu tutkimukseen rekrytoivan lomakkeen vastauksista (n=54), verkkohäirintäkokemuksia kartoittavasta eduskuntavaalien jälkeen toteutetusta kyselystä (n=156) sekä täydentävistä haastatteluista (n=7). Aineistonkeruu osui väistämättä eduskuntavaalikampanjoinnin aikaan ja sen jälkimaininkeihin. Lomake ja kysely toimitettiin ehdolla olleille naisille puolueiden yhteyshenkilöiden kautta.
Aineistoni mukaan koettu verkkohäirintä oli määrällisesti melko maltillista. Tutkittavistani erottui kuitenkin ryhmä, joka oli joutunut somekohun tai muun laajan verkkohyökkäyksen kohteeksi. Verkkohäirintä koski tutkittavien käsityksen mukaan useimmiten poliittisessa toiminnassa mukanaoloa, sukupuolta sekä persoonaa ja ulkoista olemusta. Luonteeltaan verkkohäirintä oli enimmäkseen jatkuvaa negatiivista kommentointia tutkittavani sosiaalisen median päivityksiin. Varsin usein verkkohäirintä oli luonteeltaan myös tutkittavani osaamisen ja asiantuntijuuden vähättelyä, pyrkimystä mustamaalata ja vahingoittaa hänen mainettaan, sukupuolittunutta halventamista sekä häpäisevää ja nöyryyttävää kielenkäyttöä. Melko usein verkkohäirintä oli luonteeltaan myös seksuaalista. Seksuaalinen häirintä nousi aineiston vapaista kommenteista vahvasti esille.
Moni tutkittavani oli ahdistunut ja stressaantunut verkkohäirinnästä. Toisaalta sillä oli ollut myös vakaumusta vahvistavia ja sisuunnuttavia vaikutuksia. Verkkohäirinnän vaientava vaikutus näkyi vastauksissa selvästi, sillä monet tutkittavani eivät enää mielellään osallistuneet julkiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa tietyistä aiheista. Lähes kaikki verkkohäirintää kokeneet tutkittavani olivat pyrkineet jollain tavoin estämään verkkohäirintää. Suuri osa määrällisesti paljon verkkohäirintää kokeneista koki, ettei ollut saanut apua tai tukea verkkohäirinnän ehkäisyyn.
Tutkielman primääriaineisto koostuu tutkimukseen rekrytoivan lomakkeen vastauksista (n=54), verkkohäirintäkokemuksia kartoittavasta eduskuntavaalien jälkeen toteutetusta kyselystä (n=156) sekä täydentävistä haastatteluista (n=7). Aineistonkeruu osui väistämättä eduskuntavaalikampanjoinnin aikaan ja sen jälkimaininkeihin. Lomake ja kysely toimitettiin ehdolla olleille naisille puolueiden yhteyshenkilöiden kautta.
Aineistoni mukaan koettu verkkohäirintä oli määrällisesti melko maltillista. Tutkittavistani erottui kuitenkin ryhmä, joka oli joutunut somekohun tai muun laajan verkkohyökkäyksen kohteeksi. Verkkohäirintä koski tutkittavien käsityksen mukaan useimmiten poliittisessa toiminnassa mukanaoloa, sukupuolta sekä persoonaa ja ulkoista olemusta. Luonteeltaan verkkohäirintä oli enimmäkseen jatkuvaa negatiivista kommentointia tutkittavani sosiaalisen median päivityksiin. Varsin usein verkkohäirintä oli luonteeltaan myös tutkittavani osaamisen ja asiantuntijuuden vähättelyä, pyrkimystä mustamaalata ja vahingoittaa hänen mainettaan, sukupuolittunutta halventamista sekä häpäisevää ja nöyryyttävää kielenkäyttöä. Melko usein verkkohäirintä oli luonteeltaan myös seksuaalista. Seksuaalinen häirintä nousi aineiston vapaista kommenteista vahvasti esille.
Moni tutkittavani oli ahdistunut ja stressaantunut verkkohäirinnästä. Toisaalta sillä oli ollut myös vakaumusta vahvistavia ja sisuunnuttavia vaikutuksia. Verkkohäirinnän vaientava vaikutus näkyi vastauksissa selvästi, sillä monet tutkittavani eivät enää mielellään osallistuneet julkiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa tietyistä aiheista. Lähes kaikki verkkohäirintää kokeneet tutkittavani olivat pyrkineet jollain tavoin estämään verkkohäirintää. Suuri osa määrällisesti paljon verkkohäirintää kokeneista koki, ettei ollut saanut apua tai tukea verkkohäirinnän ehkäisyyn.