Suoritusmittauksen kehittäminen tasapainotetun tuloskortin viitekehyksellä : Interventionistinen tapaustutkimus suomalaisessa kiinteistösijoitusyrityksessä

Abstract

Johdon laskentatoimen merkitys on tutkimusten mukaan muuttunut historian aikana kohti liiketoimintaorientoituneempaa roolia, minkä vuoksi siltä vaaditaan entistä yksityiskohtaisempaa ja syvällisempää informaatiota liiketoiminnan johtamisen tueksi. Suorituskykymittauksen menetelmät ovat kehittyneet näiden muutosten ohessa vastaamaan organisaatioiden muuttuneita informaationtarpeita. Suoritusmittauksen toteuttamisen tueksi on luotu useita eri malleja, joista yksi tunnetuimmista on tasapainotettu tuloskortti eli balanced scorecard, jonka käyttöönottoon tässä tutkielmassa keskitytään.

Tuloskortti tarjoaa sen käyttäjälle neljästä arvonluontiprosessin liikkeenjohdollisesta näkökulmasta rakentuvan viitekehyksen, jolla voidaan luoda yrityksen strategialle sopiva mittausjärjestelmä ja ohjaustyökalu. Tuloskortin painopiste kohdistuu yrityksen aineettoman pääoman merkityksen konkretisoimiseen, eriluonteisten mittareiden yhdistelmään sekä syyseuraussuhteiden havainnollistamiseen yrityksen strategian ja operatiivisen toiminnan välillä. Haasteiksi vielä tänäkin päivänä osoittautuu tehokkaiden mittauskokonaisuuksien luominen, seurantakohteiden valinta ja käyttöönotto. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tasapainotetun tuloskortin viitekehyksen hyödyntämistä kiinteistösijoittamista harjoittavassa case-yrityksessä interventionistisen tutkimusotteen keinoin. Tuloskortti on saanut osakseen huomattavan määrän tieteellistä tutkimusta, mutta lisää tietoa kaivataan erityisesti sen muodostamisprosessin kulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, joiden tarkastelussa interventionistisen tutkimusotteen vahvuudet nousevat esiin.

Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että tasapainotetun tuloskortin viitekehyksen avulla voidaan muodostaa yritykselle strateginen ohjaustyökalu. Empiriasta korostui, että tuloskortin metodologia ja logiikka koetaan hyödyllisiksi, mutta kaikkiin suoritusmittauksessa koettuihin ongelmiin se ei vastaa. Ei-rahallisten seurantakohteiden mittaus, jotka tutkitusti korreloivat vahvasti liiketoiminnan taloudelliseen menestykseen, on tuloskortin avulla edelleen ongelmallista. Toisaalta tulosten valossa strategian ja liiketoiminnan arvoketjun havainnollistamisessa tuloskortti ja siihen liitetty strategiakartta koetaan hyödyllisiksi menetelmiksi. Kaiken kaikkiaan tasapainotetun tuloskortin käyttökokemuksia arvioitaessa on syytä huomioida käyttöönottoon käytetyt resurssit, lähtökohdat, odotukset ja käyttäjän aikaisemmat suoritusmittauskäytännöt.