Korkeakouluopiskelijoiden opiskelumotivaation yhteys opiskelu-uupumukseen ja opiskeluintoon
Laurila, Johanna (2020-05-25)
Korkeakouluopiskelijoiden opiskelumotivaation yhteys opiskelu-uupumukseen ja opiskeluintoon
(25.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946226
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946226
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia korkeakouluopiskelijoiden opiskelumotivaation yhteyttä opiskelu-uupumukseen ja opiskeluintoon. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten tavoiteorientaatioon ja itsemääräämiseen liittyvillä motivaatiotekijöillä pystyvyyden kokemuksilla, epäonnistumisen pelolla ja sosiaalisen yhteyden kokemisella ja selitetään opiskelu-uupumusta ja opiskeluintoa. Motivaatioteoria on rakennettu sekä tavoiteorientaatioiden teoriaan itsemääräämisteoriaan. Tutkimus on tehty yhteistyössä OHO!-hankkeen kanssa.
Tutkittavat olivat korkeakouluopiskelijoita Turun yliopistostosta (N=166). Tutkittavista naisia oli 135 ja miehiä 49. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2018. Aineistolle luotiin faktorianalyysin ja teoriataustan pohjalta summamuuttujat, joita olivat pystyvyysuskomukset, epäonnistumsien pelko, sosiaalisen yhteyden kokemus, opiskelu-uupumus ja opiskeluinto. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna riippumattomien ryhmien t-testiä, Pearsonin korrelaatiotarkastelua sekä lineaarista regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksen mukaan korkeakouluopiskelijat kokivat opinnoissaan pystyvyyden tunteita, epäonnistumisen pelkoa ja sosiaalisen yhteyden kokemuksia sekä matalaa opiskelu-uupumusta ja melko korkeaa opiskeluintoa. Naiset olivat uupuneempia ja pelkäsivät epäonnistumista enemmän kuin miehet. Miehet kokivat naisia enemmän pystyvyyden tunteita.. Motivaatiotekijöillä oli mahdollista selittää osin opiskelu-uupumusta. Tarkasteltaessa motivaatiotekijöitä pystyvyysuskomukset selittivät opiskeluintoa voimakkaimmin. Epäonnistumisen pelko ennusti voimakkaimmin opiskelu-uupumusta. Lisäksi sosiaalisella yhteenkuuluvuuden tunteella ei juurikaan ollut opiskeluintoa ja -uupumusta selittävää ominaisuutta. Pystyvyyden kokemuksia tukemalla on mahdollista edistää opiskeluintoa ja ehkäistä opiskelu-uupumusta. Tutkimuksen muita hyödyntämismahdollisuuksia pohditaan.
Tutkittavat olivat korkeakouluopiskelijoita Turun yliopistostosta (N=166). Tutkittavista naisia oli 135 ja miehiä 49. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2018. Aineistolle luotiin faktorianalyysin ja teoriataustan pohjalta summamuuttujat, joita olivat pystyvyysuskomukset, epäonnistumsien pelko, sosiaalisen yhteyden kokemus, opiskelu-uupumus ja opiskeluinto. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna riippumattomien ryhmien t-testiä, Pearsonin korrelaatiotarkastelua sekä lineaarista regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksen mukaan korkeakouluopiskelijat kokivat opinnoissaan pystyvyyden tunteita, epäonnistumisen pelkoa ja sosiaalisen yhteyden kokemuksia sekä matalaa opiskelu-uupumusta ja melko korkeaa opiskeluintoa. Naiset olivat uupuneempia ja pelkäsivät epäonnistumista enemmän kuin miehet. Miehet kokivat naisia enemmän pystyvyyden tunteita.. Motivaatiotekijöillä oli mahdollista selittää osin opiskelu-uupumusta. Tarkasteltaessa motivaatiotekijöitä pystyvyysuskomukset selittivät opiskeluintoa voimakkaimmin. Epäonnistumisen pelko ennusti voimakkaimmin opiskelu-uupumusta. Lisäksi sosiaalisella yhteenkuuluvuuden tunteella ei juurikaan ollut opiskeluintoa ja -uupumusta selittävää ominaisuutta. Pystyvyyden kokemuksia tukemalla on mahdollista edistää opiskeluintoa ja ehkäistä opiskelu-uupumusta. Tutkimuksen muita hyödyntämismahdollisuuksia pohditaan.