Trollshovda : Moniäänisen maiseman jäljillä
Tuomarila, Elina (2020-05-06)
Trollshovda : Moniäänisen maiseman jäljillä
Tuomarila, Elina
(06.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946114
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946114
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee maiseman moniäänisyyttä Mihail Bahtinin luoman moniäänisyyden käsitteen kautta ja kysyy mitä moniääninen maisema on. Tutkimus esittelee ne teoreettiset lähtökohdat, käsitteet ja tieteellisen keskustelun, jotka liittyvät tutkimukseni näkökulmaan tarkastella maisemaa nimenomaan moniäänisenä.
Tutkimuksen lähtökohtana toimii kenttätutkimukseni Länsi-Uudellamaalla pienissä Trollshovdan, Degergårdin ja Kuivaston kylissä. Ihmisten kohtaamiset ja haastattelut ovat mahdollistaneet tutkimusaineiston muodostamisen ja moniäänisyyden kontekstissa tärkeiden huomioiden tekemisen. Tulkinnassani maiseman moniäänisyyteen kiinnittyvät maiseman ja muistin yhteenkietoutumat, paikkojen virtaava ja avoin luonne ja dialogi.
Tutkimuksen tuloksena voin sanoa maiseman moniäänisyyden tutkimisen tuovan esiin maisemaan liittyvät monet inhimilliset kokemukset, elämismaailmat ja sosiaaliset yhteydet. Maisema ei ole neutraali tila. Maisemaan liittyvät muistot, monet arjen käytännöt, ihmisten historiat ja elämän käänteet eivät tule esiin, jos maisemaa ei lähtökohtaisesti tarkastella moniäänisenä. Tavoitteena ei ole samanlaisia merkityksiä ja tulkintoja saava maisema, vaan maiseman dialogisuuden, vastavuoroisuuden ja maiseman erilaisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen.
Ymmärrys maisemasta moniäänisenä ei synny yksin teoreettisen tarkastelun avulla, vaan tarvitaan kenttä ja sen ihmiset, alue, paikat, havainnot ja maisema. Maiseman käsittäminen moniäänisenä auttaa ymmärtämään ihmisen toimintaa maisemassa. Se ohjaa katsomaan ja havainnoimaan ympärillämme olevaa maisemaa laaja-alaisena ja väistämättä monimutkaisena, mutta inhimillisenä ja rikkaana vuorovaikutussuhteiden verkostona.
Tutkimuksen lähtökohtana toimii kenttätutkimukseni Länsi-Uudellamaalla pienissä Trollshovdan, Degergårdin ja Kuivaston kylissä. Ihmisten kohtaamiset ja haastattelut ovat mahdollistaneet tutkimusaineiston muodostamisen ja moniäänisyyden kontekstissa tärkeiden huomioiden tekemisen. Tulkinnassani maiseman moniäänisyyteen kiinnittyvät maiseman ja muistin yhteenkietoutumat, paikkojen virtaava ja avoin luonne ja dialogi.
Tutkimuksen tuloksena voin sanoa maiseman moniäänisyyden tutkimisen tuovan esiin maisemaan liittyvät monet inhimilliset kokemukset, elämismaailmat ja sosiaaliset yhteydet. Maisema ei ole neutraali tila. Maisemaan liittyvät muistot, monet arjen käytännöt, ihmisten historiat ja elämän käänteet eivät tule esiin, jos maisemaa ei lähtökohtaisesti tarkastella moniäänisenä. Tavoitteena ei ole samanlaisia merkityksiä ja tulkintoja saava maisema, vaan maiseman dialogisuuden, vastavuoroisuuden ja maiseman erilaisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen.
Ymmärrys maisemasta moniäänisenä ei synny yksin teoreettisen tarkastelun avulla, vaan tarvitaan kenttä ja sen ihmiset, alue, paikat, havainnot ja maisema. Maiseman käsittäminen moniäänisenä auttaa ymmärtämään ihmisen toimintaa maisemassa. Se ohjaa katsomaan ja havainnoimaan ympärillämme olevaa maisemaa laaja-alaisena ja väistämättä monimutkaisena, mutta inhimillisenä ja rikkaana vuorovaikutussuhteiden verkostona.