Luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan turvallisuusperusteinen rajoittaminen poliisin salaisessa tiedonhankinnassa ja tiedustelutoiminnassa
Siivonen, Annamari (2020-05-20)
Luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan turvallisuusperusteinen rajoittaminen poliisin salaisessa tiedonhankinnassa ja tiedustelutoiminnassa
Siivonen, Annamari
(20.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946167
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946167
Tiivistelmä
Osapuolten välisestä viestinnästä saatavilla tiedoilla on merkittävä asema yksilöihin ja yhteiskuntaan kohdistuvien turvallisuusuhkien torjunnassa, sillä viestin sisällön ja viestinnästä saatavien tunnistamistietojen avulla poliisin on mahdollista saada rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi välttämättömiä tietoja rikollisesta tai turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta ja siihen osallistuvista henkilöistä. Tutkielman tavoitteena on arvioida lainopillisen tutkimuksen keinoin luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa sekä sen rikostutkintaan ja tiedonhankintaan kiinnittyvää turvallisuusperusteista rajoittamista. Lisäksi tutkielmassa selvitetään millaisia reunaehtoja perustuslain (731/1999) 10 §:n 4 momentti (817/2018) asettaa etenkin poliisin salaista tiedonhankintaa ja siviilitiedustelua koskeville toimivaltuussäännöksille, ja miten nämä vaatimukset toteutuvat voimassa olevassa lainsäädännössä.
Tutkielman lähdeaineisto muodostuu pääosin säädösten valmisteluaineistosta sekä keskeisestä aihepiiriin liittyvästä oikeuskirjallisuudesta. Tutkielmassa arvioidaan myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräyksiä ja hyödynnetään etenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella muodostunutta tulkintakäytäntöä.
Vaikka rikosperusteisilla tiedonhankintamenetelmillä ja siviilitiedustelumenetelmillä edistetään turvallisuutta ja suojataan samalla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, edellyttää niiden käyttö usein merkittävää puuttumista yksilön suojattuihin oikeuksiin. Viranomaisille myönnettävien toimivaltuuksien säätämisessä onkin huomioitava etenkin perusoikeuksien rajoituksille asetetut vaatimukset rajoitusten välttämättömyydestä sekä oikeasuhtaisuudesta.
Tutkielman perusteella selviää, että vaikka yksilölliset ja kollektiiviset turvallisuusintressit katsotaan useimmiten hyväksyttäviksi rajoitusperusteiksi, luottamuksellisen viestinnän suojaan kohdistuvien poliisin toimivaltuussäännösten laadinnassa on harvoin arvioitu keinojen todellista vaikutusta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen. Lisäksi rikosperusteisesta toiminnasta irtaantuminen siviilitiedustelumenetelmien käytössä on mahdollistanut yhdessä tulkinnanvaraa jättävien käsitteiden kanssa perusoikeuden hyväksyttävän rajoittamisen tulkinnallisen laajentamisen. Yhteiskunnan muuttuviin turvallisuustarpeisiin on vastattava riittävillä turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksilla, mutta samalla on pyrittävä varmistamaan sekä turvallisuusintressien että luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaintressin taustalla vaikuttavien arvojen riittävä toteutuminen.
Tutkielman lähdeaineisto muodostuu pääosin säädösten valmisteluaineistosta sekä keskeisestä aihepiiriin liittyvästä oikeuskirjallisuudesta. Tutkielmassa arvioidaan myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräyksiä ja hyödynnetään etenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella muodostunutta tulkintakäytäntöä.
Vaikka rikosperusteisilla tiedonhankintamenetelmillä ja siviilitiedustelumenetelmillä edistetään turvallisuutta ja suojataan samalla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, edellyttää niiden käyttö usein merkittävää puuttumista yksilön suojattuihin oikeuksiin. Viranomaisille myönnettävien toimivaltuuksien säätämisessä onkin huomioitava etenkin perusoikeuksien rajoituksille asetetut vaatimukset rajoitusten välttämättömyydestä sekä oikeasuhtaisuudesta.
Tutkielman perusteella selviää, että vaikka yksilölliset ja kollektiiviset turvallisuusintressit katsotaan useimmiten hyväksyttäviksi rajoitusperusteiksi, luottamuksellisen viestinnän suojaan kohdistuvien poliisin toimivaltuussäännösten laadinnassa on harvoin arvioitu keinojen todellista vaikutusta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen. Lisäksi rikosperusteisesta toiminnasta irtaantuminen siviilitiedustelumenetelmien käytössä on mahdollistanut yhdessä tulkinnanvaraa jättävien käsitteiden kanssa perusoikeuden hyväksyttävän rajoittamisen tulkinnallisen laajentamisen. Yhteiskunnan muuttuviin turvallisuustarpeisiin on vastattava riittävillä turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksilla, mutta samalla on pyrittävä varmistamaan sekä turvallisuusintressien että luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaintressin taustalla vaikuttavien arvojen riittävä toteutuminen.