Valtion tuki startup-yrityksille : Tukimuodot ja niiden odotetut vaikutukset Suomessa
Laihinen, Pasi (2020-05-23)
23.05.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946350
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946350
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee kansainvälistyviä startup-yrityksiä. Tutkielman tutkimuskysymys on: ”Miten valtiot tukevat kansainvälistyviä startup-yrityksiä?”, jota tarkentavat alakysymykset:
• Minkälainen valtion tuki on hyödyllistä kansainvälisille startup-yrityksille?
• Miten startup-yrityksiä on tuettu Suomessa?
• Kuinka onnistunutta tuki suomalaisille startup-yrityksille on ollut?
Viennin tukemisen on havaittu olevan hyödyllistä niin vientiä tukevalle valtiolle kuin tukea saaneelle yritykselle. Taloustiede perustelee viennin tukemisen, koska vientimarkkinoilla ilmenee rahoituksen puutetta, jota valtio paikkaa omilla tukitoimillaan. Startup-yrityksille verkostoituminen on tärkeää kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Erityisesti startup-yrityksille suunnattuja tukimuotoja ovat esimerkiksi yrityskiihdyttämöt ja -hautomot.
Tutkielma käyttää laadullista tutkimusotetta ja aineisto analysoidaan dokumenttianalyysiä käyttäen. Aineiston raportit kerättiin Business Finlandin, Etlan, Työ- ja elinkeinoministeriön, Valtioneuvoston kanslian ja Finnveran tietokannoista.
Aineiston analyysin perusteella Suomen startup-kenttä on monipuolinen, mutta hajanainen. Päätuenantajia startup-yrityksille ovat Business Finland ja Finnvera. Suomi on onnistunut startup-yritysten tukemisessa kohtalaisesti, mutta varsinkin viennin tukemisessa on vielä parannettavaa. Suomeen tarvittaisiin myös yhtenäinen startup-yrityksen määritelmä. Tämä auttaisi tukien vaikutusten tutkinnassa ja startup-yrityksistä tehtyjen tutkimusten vertailussa. Startup-politiikka vaatii myös pitkäjänteisyyttä, koska kestää 10–15 vuotta ennen kuin tukien pitkäaikaisvaikutukset näkyvät. Startup-politiikkaa auttaisi, jos se olisi yhden organisaation alaisuudessa. Tämä edesauttaisi pitkäjänteisyyttä ja päätöksenteon sujuvuutta.
• Minkälainen valtion tuki on hyödyllistä kansainvälisille startup-yrityksille?
• Miten startup-yrityksiä on tuettu Suomessa?
• Kuinka onnistunutta tuki suomalaisille startup-yrityksille on ollut?
Viennin tukemisen on havaittu olevan hyödyllistä niin vientiä tukevalle valtiolle kuin tukea saaneelle yritykselle. Taloustiede perustelee viennin tukemisen, koska vientimarkkinoilla ilmenee rahoituksen puutetta, jota valtio paikkaa omilla tukitoimillaan. Startup-yrityksille verkostoituminen on tärkeää kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Erityisesti startup-yrityksille suunnattuja tukimuotoja ovat esimerkiksi yrityskiihdyttämöt ja -hautomot.
Tutkielma käyttää laadullista tutkimusotetta ja aineisto analysoidaan dokumenttianalyysiä käyttäen. Aineiston raportit kerättiin Business Finlandin, Etlan, Työ- ja elinkeinoministeriön, Valtioneuvoston kanslian ja Finnveran tietokannoista.
Aineiston analyysin perusteella Suomen startup-kenttä on monipuolinen, mutta hajanainen. Päätuenantajia startup-yrityksille ovat Business Finland ja Finnvera. Suomi on onnistunut startup-yritysten tukemisessa kohtalaisesti, mutta varsinkin viennin tukemisessa on vielä parannettavaa. Suomeen tarvittaisiin myös yhtenäinen startup-yrityksen määritelmä. Tämä auttaisi tukien vaikutusten tutkinnassa ja startup-yrityksistä tehtyjen tutkimusten vertailussa. Startup-politiikka vaatii myös pitkäjänteisyyttä, koska kestää 10–15 vuotta ennen kuin tukien pitkäaikaisvaikutukset näkyvät. Startup-politiikkaa auttaisi, jos se olisi yhden organisaation alaisuudessa. Tämä edesauttaisi pitkäjänteisyyttä ja päätöksenteon sujuvuutta.