TULOSVAROITUKSEN VAIKUTUS OSAKEKURSSIIN : Tapahtumatutkimus Helsingin ja Kööpenhaminan pörsseissä vuosilta 2017–2019
Toivonen, Riia (2020-05-31)
TULOSVAROITUKSEN VAIKUTUS OSAKEKURSSIIN : Tapahtumatutkimus Helsingin ja Kööpenhaminan pörsseissä vuosilta 2017–2019
Toivonen, Riia
(31.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946058
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946058
Tiivistelmä
Yrityksen antama tulosvaroitus voi saada aikaan voimakkaita reaktioita osakemarkkinoilla. Yllättävä tieto yrityksen huonontuneesta tai parantuneesta taloudellisesta asemasta näkyy yrityksen osakekurssissa. Toisinaan sijoittajilla on myös tapana yli- tai alireagoida uuteen tietoon. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko tulosvaroituksen yhteydessä mahdollista saada epänormaaleja tuottoja, ja jos niin millä aikavälillä. Myös eri yritys- ja tulosvaroituskohtaisten tekijöiden mahdollista vaikutusta tuottoihin tutkitaan.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, osakkeen hinnoittelussa käytettävää Capital Asset Pricing -mallia sekä yrityksen arvonmääritystä. Teoriaosuudessa käsitellään myös tulosvaroitusta ja siihen liittyvää sääntelyä.
Tutkielman empiirinen aineisto on rajattu koskemaan Helsingin ja Kööpenhaminan pörssin päälistalla noteerattuja yrityksiä, jotka ovat antaneet tulosvaroituksen tammikuun 2017 ja lokakuun 2019 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä positiivisia että negatiivisia tulosvaroituksia. Tutkimus toteutetaan tapahtumatutkimuksena, ja yritys- ja varoituskohtaisten tekijöiden vaikutusta tutkitaan usean muuttujan regressioanalyysillä. Epänormaaliin tuottoon vaikuttavina tekijöinä huomioidaan maa, jonka pörssissä yritys on noteerattu, yrityskoko sekä tulosvaroituksen laatu. Tulosvaroituspäivänä positiivisilla tulosvaroituksilla havaitaan 5,27 %:n epänormaali tuotto, ja negatiivisilla -6,45 %:n epänormaali tuotto. Eri yritys- ja varoituskohtaisilla tekijöillä ei havaita olevan vaikutusta epänormaalin tuoton suuruuteen.
Tässä tutkimuksessa havaitaan osakemarkkinoiden reagoivan melko tehokkaasti tulosvaroitukseen tapahtumapäivänä. Tapahtumapäivänä on saatavissa epänormaaleja tuottoja, mutta markkinoiden ei havaita yli- tai alireagoivan uuteen tietoon. Tämän tutkimuksen perusteella Helsingin ja Kööpenhaminan osakemarkkinoiden voidaan sanoa olevan keskivahvasti melko tehokkaat.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, osakkeen hinnoittelussa käytettävää Capital Asset Pricing -mallia sekä yrityksen arvonmääritystä. Teoriaosuudessa käsitellään myös tulosvaroitusta ja siihen liittyvää sääntelyä.
Tutkielman empiirinen aineisto on rajattu koskemaan Helsingin ja Kööpenhaminan pörssin päälistalla noteerattuja yrityksiä, jotka ovat antaneet tulosvaroituksen tammikuun 2017 ja lokakuun 2019 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä positiivisia että negatiivisia tulosvaroituksia. Tutkimus toteutetaan tapahtumatutkimuksena, ja yritys- ja varoituskohtaisten tekijöiden vaikutusta tutkitaan usean muuttujan regressioanalyysillä. Epänormaaliin tuottoon vaikuttavina tekijöinä huomioidaan maa, jonka pörssissä yritys on noteerattu, yrityskoko sekä tulosvaroituksen laatu. Tulosvaroituspäivänä positiivisilla tulosvaroituksilla havaitaan 5,27 %:n epänormaali tuotto, ja negatiivisilla -6,45 %:n epänormaali tuotto. Eri yritys- ja varoituskohtaisilla tekijöillä ei havaita olevan vaikutusta epänormaalin tuoton suuruuteen.
Tässä tutkimuksessa havaitaan osakemarkkinoiden reagoivan melko tehokkaasti tulosvaroitukseen tapahtumapäivänä. Tapahtumapäivänä on saatavissa epänormaaleja tuottoja, mutta markkinoiden ei havaita yli- tai alireagoivan uuteen tietoon. Tämän tutkimuksen perusteella Helsingin ja Kööpenhaminan osakemarkkinoiden voidaan sanoa olevan keskivahvasti melko tehokkaat.