Lasketaan biisi käyntiin : Lukutajun kehittymistä tukevia oppimisympäristöjä alkuopetuksen musiikkituokioissa
Vuosjoki, Jesse (2020-05-20)
Lasketaan biisi käyntiin : Lukutajun kehittymistä tukevia oppimisympäristöjä alkuopetuksen musiikkituokioissa
Vuosjoki, Jesse
(20.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946376
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946376
Tiivistelmä
Tämän tapaustutkimuksen tarkoitus oli tutkia ei-osallistavalla etnografisella tutkimusotteella, millaisia lukutajun kehittymistä tukevia oppimisympäristöjä voi alkuopetuksen musiikkituokioissa olla. Musiikin ja matematiikan oppimisen välillä on havaittu olevan yhteyksiä useissa tutkimuksissa (mm. An, Capraro ja Tillman, 2013; Bahr ja Christensen, 2000; Gillander ja Casal de la Fuente 2020). Syitä tähän on etsitty niin musiikin ja matematiikan taitoja harjoittaessa tapahtuvasta samankaltaisesta aivotoiminnasta (Evans ja muut 2009) kuin siirtovaikutuksesta (Črnčec, Prior ja Wilson, 2006). On myös havaittu matematiikan taitojen kehitystä tapahtuvan musiikin parissa myös ilman erillistä opetusinterventiota johten musiikin ja matematiikan syvistä rakenteellisista yhteyksistä (Bahr ja Christensen, 2000). Tästä syystä kiinnostuksen aiheena olivat alkuopetuksen musiikkituokiot lukutajun kehittymisen kannalta ilman erillistä opetusinterventiota. Vastaavanlaisia tutkimuksia ei tämän tutkimuksen julkaisuajankohtana ole toteutettu. Lukutajulla (Number sense) tarkoitetaan lukukäsitteen hallintaa, joka taas perustuu suhdetaitojen ja lukujonotaitojen hallinnalle (Aunio, Van Luit ja Van de Rijt, 2005). Aineisto hankittiin videokuvaamalla yksi ensimmäisen luokan ja kaksi toisen luokan musiikkituokiota. Aineisto litteroitiin ja jaettiin episodeihin lukukäsitteen sekä sen hallintaan vaadittavien osa-alueiden harjoittamisen ilmenemisen perusteella. Aineistosta tarkasteltiin sitä, missä lukukäsitteen ilmenemismuodoissa (kardinaaliluku ja ordinaaliluku) ja lukutajun osa-alueissa lukukäsite musiikkituokioissa ilmeni sekä mitä lukutajua kehittäviä oppimisympäristöjä aineistosta oli löydettävissä. Lukukäsite esiintyi useimmiten kardinaalimuotoisena musiikkituokioissa ja suhdetaidoista vertailua ja luokittelua harjoitettiin niissä eniten. Yksittäisissä tiltanteissa harjoitettiin myös suhdetaidoista järjestykseen asettamista ja yksi yhteen- suhteen konkretisoimista. Lukujonotaitoja ei harjoitettu lainkaan musiikkituokioiden aikana. Lukutajua kehittäviä oppimisympäristöjä löytyi musiikkituokioiden toimintamuotojen joukosta musisoinnin organisoimisen, musiikkitietämyksen opettamisen ja luokanhallintakeinon muodossa ja opetusmateriaaleista musiikin merkintätapojen sekä laulun sanoitusten muodossa. Tuloksista voidaan tehdä päätelmä, että suhdetaitojen harjoittamiseen ilmenee tilaisuuksia musiikin opetuksessa ilman erillistä opetusinterventiota. Avoimeksi jäi voidaanko musiikin opetusta hyödyntää lukujonotaitojen opettamiseen. Lukujonotaitojen kehittäminen musiikin avulla nähtiin kuitenkin mahdolliseksi, vaikka mitään tiettyä siihen viittaavaa toimintaa ei kyetty havaitsemaan, koska musisoimisen on osoitettu kasvattavan harmaan aineen määrää samoilla aivoalueilla, jotka ovat vastuussa lukutajun ja täten myös lukujonotaitojen kehittymisestä. Tuloksista voidaan hyötyä enemmän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen musiikkituokioiden suunnittelussa kuin perusopetuksessa. The aim of this ethnographic case study research was to find out via nonparticipant observation, what types of learning environments that are beneficial to the development of number sense in children can be found in the music lessons of first two classes of elementary school. Connections between learning in music and maths has been found in several studies (e.g. An, Capraro ja Tillman, 2013; Bahr ja Christensen, 2000; Gillander and Casal de la Fuente 2020). It has been tried to be explained due to similiar brain functions when processing music an maths (Evans et al. 2009) and due to transfer-effect (Črnčec, Prior ja Wilson, 2006). It has been found also that math skills are improved among music even without spesifically estabilished teaching intervention due to deep structural similarity of domains (Bahr and Christensen, 2000). For this reason the interest was the learning environment in the early classes of elementary school from the viewpoint of the development of number sense without an estabilished teaching intervention. On the release date of this study, there wasn't any studies similar to this. Number sense can be understand to mean the learning of the concept of number, that is based on relational skills and number sequence skills (Aunio, Van Luit and Van de Rijt, 2005). The research material was obtained by filming one first class music lesson and two second class music lessons. The research material was transcribed and divided into episodes based on the occurrence of the concept of number and of the practicing of the skills that are to be learned to develop number sense. From the research material cases where the forms of the number (cardinal and ordinal) or a subskill of number sense appeared were examined and to addition the learning environments that were seen to improve number sense were analyzed. Number appeard mostly in it's cardinal form in the music lessons and mostly comparison and classification were practiced. The were also single cases, where seriation and one to one- correspondence were practiced. The learning environments that could improve number sense were found in the activites in the forms of organizing music activities, teaching musical knowledge and classroom management and in the teaching material in the forms of musical notation and lyrics of a song. It was deduced that there are opportunities for practicing relational skills in the teaching of music without a spesific teaching intervention. It was left open can the teaching of music be utilized for teaching number sequence skills. It was discussed that number sequence skills could be improved with music, but it might not be possible to observe it as a form of spesific activity as the practice of music only results in growth of the grey matter in the regions of the brain that are also responsible of the development of number sense and thus number sequence skills. The results can be found more useful in the planning of early childhood education and pre-school music lessons than of the elementary school education music lessons.