Vuorovaikutustaidot ketterässä projektijohtamisessa
Kailajärvi, Tuulia (2020-04-27)
Vuorovaikutustaidot ketterässä projektijohtamisessa
Kailajärvi, Tuulia
(27.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946336
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946336
Tiivistelmä
Ketterät projektijohtamismenetelmät ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana nostaneet suosiotaan ja tunnettuuttaan niin käytännön elämässä kuin tieteellisessä tutkimuksessakin. Ketterät menetelmät tarjoavat perinteisiä projektijohtamismenetelmiä enemmän mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin. Tärkeässä roolissa projektijohtamisessa on projektipäällikkö, jolta vaaditaan teknisten taitojen ja substanssiosaamisen lisäksi erinomaisia vuorovaikutustaitoja. Projektipäälliköiden vuorovaikutustaitoja on tutkittu perinteisessä projektijohtamisessa, mutta tutkimus ketterien projektipäälliköiden vuorovaikutustaidoista on niukkaa. Tämä tutkimus pyrki kaventamaan havaittua tutkimusaukkoa, ja tutkimuksen tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää, millaisia merkityksiä vuorovaikutustaidoilla on ketterän projektipäällikön työssä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla projektijohtamisen ammattilaisia, jotka hyödyntävät ketteriä projektijohtamismenetelmiä työssään. Kaikkien osapuolten välinen toimiva yhteistyö on ketterässä projektijohtamisessa erittäin oleellista, ja myös tutkimuksen aineistossa korostui projektipäällikön vuorovaikutustaitojen tärkeys. Ketterän projektipäällikön vuorovaikutustaidoista tärkeimmiksi erottuivat kommunikointi- ja motivointitaidot. Kommunikointitaidoista korostui kyky sopeuttaa kommunikointi tilanteeseen sopivaksi sekä kyky kuunnella aktiivisesti. Vuorovaikutuksellisesti taitava projektipäällikkö osaa myös innostaa muita ja kannustaa kaikkia osallistumaan yhteiseen keskusteluun. Projektipäällikön kommunikointi- ja motivointitaidot auttavat luottamuksen ja avoimen ilmapiirin rakentamisessa, jotka ovat ketterässä projektijohtamisessa hyvin tärkeitä. Perinteisiin projektijohtamismenetelmiin verrattuna ketterässä projektijohtamisessa vuorovaikutustaitoja tarvitaan lähtökohtaisesti enemmän.
Aiemmassa kirjallisuudessa projektipäällikön tärkeimmiksi vuorovaikutustaidoiksi on tunnistettu kommunikointi- ja motivointitaidon lisäksi kyky hallita konflikteja. Aineiston perusteella konfliktien hallitsemistaito jäi kuitenkin ketterälle projektipäällikölle vähemmän merkitykselliseksi. Tästä pääteltiin, että kommunikointi- ja motivointitaitojen avulla rakennetussa luottavassa ilmapiirissa ongelmat käsitellään aikaisessa vaiheessa, jolloin projektipäällikkö ei juurikaan tarvitse konfliktien hallitsemistaitoja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla projektijohtamisen ammattilaisia, jotka hyödyntävät ketteriä projektijohtamismenetelmiä työssään. Kaikkien osapuolten välinen toimiva yhteistyö on ketterässä projektijohtamisessa erittäin oleellista, ja myös tutkimuksen aineistossa korostui projektipäällikön vuorovaikutustaitojen tärkeys. Ketterän projektipäällikön vuorovaikutustaidoista tärkeimmiksi erottuivat kommunikointi- ja motivointitaidot. Kommunikointitaidoista korostui kyky sopeuttaa kommunikointi tilanteeseen sopivaksi sekä kyky kuunnella aktiivisesti. Vuorovaikutuksellisesti taitava projektipäällikkö osaa myös innostaa muita ja kannustaa kaikkia osallistumaan yhteiseen keskusteluun. Projektipäällikön kommunikointi- ja motivointitaidot auttavat luottamuksen ja avoimen ilmapiirin rakentamisessa, jotka ovat ketterässä projektijohtamisessa hyvin tärkeitä. Perinteisiin projektijohtamismenetelmiin verrattuna ketterässä projektijohtamisessa vuorovaikutustaitoja tarvitaan lähtökohtaisesti enemmän.
Aiemmassa kirjallisuudessa projektipäällikön tärkeimmiksi vuorovaikutustaidoiksi on tunnistettu kommunikointi- ja motivointitaidon lisäksi kyky hallita konflikteja. Aineiston perusteella konfliktien hallitsemistaito jäi kuitenkin ketterälle projektipäällikölle vähemmän merkitykselliseksi. Tästä pääteltiin, että kommunikointi- ja motivointitaitojen avulla rakennetussa luottavassa ilmapiirissa ongelmat käsitellään aikaisessa vaiheessa, jolloin projektipäällikkö ei juurikaan tarvitse konfliktien hallitsemistaitoja.