Opettajien metakognitiiviset uskomukset ja työuupumus sekä niiden yhteys
Viljanen, Joni (2020-05-13)
Opettajien metakognitiiviset uskomukset ja työuupumus sekä niiden yhteys
(13.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946092
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946092
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien metakognitiivisia uskomuksia ja työuupumusta sekä niiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin miten ikä, työkokemus ja opettajaryhmä ovat yhteydessä metakognitiivisten uskomuksiin ja työuupumukseen. Metakognitiota käsitellään metakognitiivisten uskomusten kautta, joissa on kyse omaan kompetenssiin ja ajatusmalleihin liittyvistä uskomuksista. Haitallisissa metakognitiivisissa uskomuksissa korostuu murehtimisen hallitsemattomuus, tarve hallita ajatuksia ja epäluottamus omaan muistiin. Työuupumus on moniulotteinen oireyhtymä, joka kehittyy pitkään jatkuneen työn ylikuormituksen myötä. Työuupumukseen liittyy opettajilla emotionaalista väsymystä, saavuttamisen tunteen puutetta ja depersonalisaatiota eli henkistä etääntymistä.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä. Metakognitiivisia uskomuksia mitattiin MCQ-30 -kyselyllä ja työuupumusta MBI-ES -kyselyllä. Molemmat mittarit perustuvat itsearviointiin ja osoittautuivat testeissä luotettaviksi. Aineisto kerättiin opettajille suunnatuista Facebook -ryhmistä helmikuussa 2020. Tutkimusjoukon (n=131) opettajaryhmät muodostuivat luokanopettajista (n= 71), aineenopettajista (n= 32) ja erityisopettajista (n= 28). Aineistoa käsiteltiin tilastollisilla analyyseilla, kuten varianssianalyyseilla ja klusterianalyysilla sekä kuvattiin tilastollisten tunnuslukujen, kuten frekvenssien ja korrelaatiokertoimien avulla.
Tuloksissa havaittiin opettajilla esiintyvän jokseenkin haitallisia metakognitiivisia uskomuksia, jotka olivat sekä kokonaisuutena että osa-alueittain tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä ikään ja työkokemukseen. Opettajaryhmien (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat) välillä ei havaittu eroja metakognitiivisissa uskomuksissa eikä työuupumuksessa. Kaikista opettajista lievästä työuupumuksesta kärsi yli puolet ja vakavasta työuupumuksesta vajaa kymmenes. Työuupumuksen osa-alueista opettajilla esiintyi eniten emotionaalista väsymystä ja vähiten depersonalisaatiota, jotka molemmat olivat työuupumuksen kokonaisuuden lisäksi yhteydessä ikään ja työkokemukseen. Metakognitiivisten uskomusten ja työuupumuksen välillä havaittiin olevan tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys.
Opettajien metakognitiivisten uskomusten kehittämiseksi ja työuupumuksen helpottamiseksi tukitoimia tulisi kohdistaa sekä yksilötason että yhteisötason ongelmatekijöihin. Tukea henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin tarvitsevat ensisijaisesti nuoremmat opettajat.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä. Metakognitiivisia uskomuksia mitattiin MCQ-30 -kyselyllä ja työuupumusta MBI-ES -kyselyllä. Molemmat mittarit perustuvat itsearviointiin ja osoittautuivat testeissä luotettaviksi. Aineisto kerättiin opettajille suunnatuista Facebook -ryhmistä helmikuussa 2020. Tutkimusjoukon (n=131) opettajaryhmät muodostuivat luokanopettajista (n= 71), aineenopettajista (n= 32) ja erityisopettajista (n= 28). Aineistoa käsiteltiin tilastollisilla analyyseilla, kuten varianssianalyyseilla ja klusterianalyysilla sekä kuvattiin tilastollisten tunnuslukujen, kuten frekvenssien ja korrelaatiokertoimien avulla.
Tuloksissa havaittiin opettajilla esiintyvän jokseenkin haitallisia metakognitiivisia uskomuksia, jotka olivat sekä kokonaisuutena että osa-alueittain tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä ikään ja työkokemukseen. Opettajaryhmien (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat) välillä ei havaittu eroja metakognitiivisissa uskomuksissa eikä työuupumuksessa. Kaikista opettajista lievästä työuupumuksesta kärsi yli puolet ja vakavasta työuupumuksesta vajaa kymmenes. Työuupumuksen osa-alueista opettajilla esiintyi eniten emotionaalista väsymystä ja vähiten depersonalisaatiota, jotka molemmat olivat työuupumuksen kokonaisuuden lisäksi yhteydessä ikään ja työkokemukseen. Metakognitiivisten uskomusten ja työuupumuksen välillä havaittiin olevan tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys.
Opettajien metakognitiivisten uskomusten kehittämiseksi ja työuupumuksen helpottamiseksi tukitoimia tulisi kohdistaa sekä yksilötason että yhteisötason ongelmatekijöihin. Tukea henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin tarvitsevat ensisijaisesti nuoremmat opettajat.