Kasvo- ja pelkoprosessointi kahdeksan ja 30 kuukauden iässä : tutkimus kehityksestä ja pysyvyydestä
Paija, Sasu-Petteri (2020-06-05)
Kasvo- ja pelkoprosessointi kahdeksan ja 30 kuukauden iässä : tutkimus kehityksestä ja pysyvyydestä
(05.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946378
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946378
Tiivistelmä
Vauvojen on todettu kiinnittävän ensimmäisen elinvuoden aikana erityisesti tarkkaavuuttaan kasvoihin (kasvovinouma). Puolen vuoden iän jälkeen vauvan katseen on myös huomattu viipyvän pidempään pelokkaissa kasvoissa kuin esimerkiksi neutraaleissa ja iloisissa kasvoissa (pelkovinouma). Tässä työssä selvitetään, millä tavalla lasten taipumus katsoa kasvoja ja erityisesti pelokkaita kasvoja kehittyy vauvasta taaperoikään. Kasvoihin suuntautuvan tarkkaavuuden kehitystä kahdeksan ja 30 kuukauden iän välillä mitataan kokeella, jossa lapselle esitetään tietokoneen näytölle eri kasvonilmeitä ja häiriöärsykkeitä. Tutkimuksessa selvitetään myös katseen siirtymien yksilökohtaista pysyvyyttä kahdeksan ja 30 kuukauden iän välillä. Lisäksi tutkitaan mahdollisen kehityksen tai pysyvyyden yhteyksiä lapsen sukupuoleen ja äidin koulutustasoon.
Tutkimuksen aineisto koostuu FinnBrain-tutkimuksessa kerätystä silmänliikeaineistosta lapsen ollessa kahdeksan ja 30 kuukauden ikäinen. Tämän tutkimuksen analyyseissa on mukana kahdeksan kuukauden ikäpisteestä 327:n lapsen mittaukset ja 30 kuukauden ikäpisteestä 336:n lapsen mittauksen, joista 139 on toistomittauksia. Silmänliikekoe on toteutettu pienille lapsille sopivalla overlap-kokeella, jossa mitataan todennäköisyyttä, jolla lapsen katse siirtyy tietokoneruudun keskelle esitetystä kasvokuvasta (neutraali-ilmeinen, iloinen, pelokas tai sumennettu kasvokuva) ruudun sivulle ilmestyvään häiriöärsykkeeseen, ja mahdollisen katseen siirtymisen reaktioaikaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että katse siirtyi nopeammin ja todennäköisemmin pois neutraaleista ja iloisista kasvoista kuin pelokkaista kasvoista sekä kahdeksan että 30 kuukauden iässä. Ero katseen siirtymisen todennäköisyydessä pelokkaiden kasvojen ja iloisten kasvojen välillä pysyi samana mutta ero pelokkaiden ja neutraalien kasvojen välillä pieneni kahdeksan ja 30 kuukauden välillä. Kaikilla kasvojen ilmeillä katse siirtyi häiriöärsykkeeseen nopeammin ja todennäköisemmin 30 kuin kahdeksan kuukauden iässä. Pelkovinoumasta ei löytynyt yksilökohtaista pysyvyyttä mutta kasvovinoumasta löytyi. Lapsen sukupuoli ei ollut yhteydessä yleiseen katseen siirtymisen todennäköisyyden kehitykseen, mutta kasvovinoumassa pojilla oli tilastollisesti merkitsevää pysyvyyttä ja tytöillä ei. Äidin koulutus oli yhteydessä lapsen kehitykseen yleisessä katseen siirtymisen todennäköisyydessä. Matalimmin koulutettujen äitien lapsilla katse siirtyi epätodennäköisemmin kasvoista kahdeksan kuukauden iässä. Ammattikorkeakoulun käyneiden äitien lasten katseen siirtymisen todennäköisyys muuttui vähemmän kuin muiden. Yhteys äidin koulutuksen ja katseen siirtymisen todennäköisyydessä oli samankaltainen kaikilla kasvokuvilla. Vain matalimmin koulutettujen äitien lapsilla esiintyi tilastollisesti merkitsevää pysyvyyttä kasvovinoumassa. Pelkovinoumaa oli siis havaittavissa sekä kahdeksan että 30 kuukauden iässä mutta heikkeni iän myötä, jos verrataan pelokkaita kasvoja neutraaleihin kasvoihin tai kontrolliärsykkeeseen. Myös kasvovinouma heikkeni iän myötä.
Tutkimuksen aineisto koostuu FinnBrain-tutkimuksessa kerätystä silmänliikeaineistosta lapsen ollessa kahdeksan ja 30 kuukauden ikäinen. Tämän tutkimuksen analyyseissa on mukana kahdeksan kuukauden ikäpisteestä 327:n lapsen mittaukset ja 30 kuukauden ikäpisteestä 336:n lapsen mittauksen, joista 139 on toistomittauksia. Silmänliikekoe on toteutettu pienille lapsille sopivalla overlap-kokeella, jossa mitataan todennäköisyyttä, jolla lapsen katse siirtyy tietokoneruudun keskelle esitetystä kasvokuvasta (neutraali-ilmeinen, iloinen, pelokas tai sumennettu kasvokuva) ruudun sivulle ilmestyvään häiriöärsykkeeseen, ja mahdollisen katseen siirtymisen reaktioaikaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että katse siirtyi nopeammin ja todennäköisemmin pois neutraaleista ja iloisista kasvoista kuin pelokkaista kasvoista sekä kahdeksan että 30 kuukauden iässä. Ero katseen siirtymisen todennäköisyydessä pelokkaiden kasvojen ja iloisten kasvojen välillä pysyi samana mutta ero pelokkaiden ja neutraalien kasvojen välillä pieneni kahdeksan ja 30 kuukauden välillä. Kaikilla kasvojen ilmeillä katse siirtyi häiriöärsykkeeseen nopeammin ja todennäköisemmin 30 kuin kahdeksan kuukauden iässä. Pelkovinoumasta ei löytynyt yksilökohtaista pysyvyyttä mutta kasvovinoumasta löytyi. Lapsen sukupuoli ei ollut yhteydessä yleiseen katseen siirtymisen todennäköisyyden kehitykseen, mutta kasvovinoumassa pojilla oli tilastollisesti merkitsevää pysyvyyttä ja tytöillä ei. Äidin koulutus oli yhteydessä lapsen kehitykseen yleisessä katseen siirtymisen todennäköisyydessä. Matalimmin koulutettujen äitien lapsilla katse siirtyi epätodennäköisemmin kasvoista kahdeksan kuukauden iässä. Ammattikorkeakoulun käyneiden äitien lasten katseen siirtymisen todennäköisyys muuttui vähemmän kuin muiden. Yhteys äidin koulutuksen ja katseen siirtymisen todennäköisyydessä oli samankaltainen kaikilla kasvokuvilla. Vain matalimmin koulutettujen äitien lapsilla esiintyi tilastollisesti merkitsevää pysyvyyttä kasvovinoumassa. Pelkovinoumaa oli siis havaittavissa sekä kahdeksan että 30 kuukauden iässä mutta heikkeni iän myötä, jos verrataan pelokkaita kasvoja neutraaleihin kasvoihin tai kontrolliärsykkeeseen. Myös kasvovinouma heikkeni iän myötä.