Kadotettu paratiisi : Ensimmäisen Mooseksen kirjan syntiinlankeemuskertomuksen adaptaatio Philip Pullmanin His Dark Materials -trilogiassa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Philip Pullmanin varhaisnuortenfantasiatrilogiaa His Dark Materials, joka käsittää romaanit Northern Lights (1995), The Subtle Knife (1997) ja The Amber Spyglass (2000). Aiempi tutkimus on korostanut Pullmanin niin kutsutun vaihtoehtoisten maailmojen fantasian lajiin lukeutuvien romaanien intertekstuaalista rikkautta. Pullman on ammentanut innoitusta erityisesti syntiinlankeemuksen aihetta käsittelevistä teoksista ja teksteistä, ja trilogian juonen onkin nähty mukailevan lankeemusnarratiivia. Tutkielmassa trilogiaa lähestytään tuoreesta näkökulmasta, kun sitä analysoidaan monenkirjavan lankeemuspalimpsestin asemesta ensisijaisesti ja kokonaisuudessaan Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan syntiinlankeemuskertomuksen adaptaationa.

Tutkielman teoreettinen viitekehys on 2000-luvun adaptaation teoriassa, joka tarkastelee teosta jonkin aikaisemman teoksen toisintona ja muunnelmana. Paitsi vertailemaan teosta edeltäjäänsä adaptaation teoria johdattelee pohtimaan sitä, mitkä ideologiset syyt saavat adaptoijaa tarttumaan lähteisiinsä. Tutkielman keskeisenä tavoitteena onkin Pullmanin trilogian aatteellisen profiilin hahmottelu.

Tutkielmassa Pullmanin lukuisiin innoittajiin suhtaudutaan raamatullisen adaptaation malleina ja ideologisina vaikuttimina. Analyysi osoittaa, ettei Pullmanin teosten piirteitä voida nähdä vain aikaisempien lankeemuskirjallisten kertomistapojen suoraviivaisina sovelluksina; adaptaation aatteellinen profiili on riippuvainen monista tekijöistä. Pullmanin adaptaatioon esitetään vaikuttaneen voimakkaasti William Blaken teosten kautta välittyvän, yhtäältä romanttisia sävyjä saavan ja toisaalta modernille liberaalille Raamatun tutkimukselle tyypillisiin kantoihin viittaavan käsityksen Raamatusta ja syntiinlankeemuksesta. Blaken merkityksen korostamisen ei tarvitse merkitä muiden aatteellisten vaikuttimien väheksymistä Pullmanin romaaneja tarkasteltaessa. Tutkielman perusteella jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoisia pohdintoja ovat kysymykset gnostilaisuuden, brittiläisen kristillisyyden traditioiden sekä romanttisten lankeemusaatteiden rinnanelosta Pullmanin trilogiassa.