Työpanososinko - verosuunnittelua vai veronkiertoa? : Lainsäädännön ja oikeuskäytännön vaikutukset työpanososingon jakamiseen
Wikström, Dennis (2020-06-05)
Työpanososinko - verosuunnittelua vai veronkiertoa? : Lainsäädännön ja oikeuskäytännön vaikutukset työpanososingon jakamiseen
(05.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046507
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046507
Tiivistelmä
Uudistuneen osakeyhtiölain (OYL, 624/2006) seurauksena listaamattomilla osakeyhtiöllä on mahdollisuus poiketa yhdenvertaisuusperiaatteesta, jonka mukaan osakkeet tuottavat osakkaille toisiaan vastaavat etuudet ja velvollisuudet. Erilajiset osakkeet mahdollistivat osakkaan palkan kevyemmän verotuksen työpanososingon ansiosta. Tuloverolakiin (TVL, 1535/1992) 33 b §:ään lisättiin 3 momentti, jonka mukaan työpanososinko on täysimääräisesti verotettavaa ansiotuloa vuodesta 2010 alkaen. Hallituksen esityksessä todettiin, että työpanososinkosäännöstä on sovellettava ainoastaan työpanoksen perusteella jaettaviin osinkoihin. Lain verotusmenettelyn (VML, 1558/1995) 28 §:ssä yleistä veronkiertosääntöä voidaan soveltaa muihin osingonjakoihin. Vuonna 2019 laadittiin lakimuutos, jonka mukaan työpanososingosta maksetaan vuodesta 2021 alkaen työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu kuten palkassa.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko työpanososinko verosuunnittelua vai veronkiertoa suhteessa VML 28 §:ään. Lisäksi tarkastellaan, löytyykö muita yhtiöjärjestelyitä tai palkitsemisjärjestelmiä työpanososingon sijaan, jotka ovat jatkossa työpanososinkoa edullisempia vaihtoehtoja. Oikeusmetodina toimii lainoppi. Tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi olen vertaillut lainsäädännön ja oikeuskäytännön suhtautumista työpanososinkoon. Primäärilähteinä on käytetty oikeustieteellisiä kirjoja, lakeja, oikeuskäytäntöjä sekä hallituksen esityksiä. Tutkielman kohderyhmänä ovat yhtiöt, jotka harkitsevat työpanososinkoa mahdollisena palkitsemisvaihtoehtona sekä juridiset asiantuntijat, jotka työskentelevät kyseisten asioiden parissa. Esimerkkeinä on käytetty lääkäriyhtiöiden käyttämiä työpanososinkojärjestelmiä.
VML 28 §:ää tulkitaan ja sovelletaan tapauskohtaisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 2018:40 ratkaisu laajennettiin VML 28 §:n nojalla koskemaan yhtiömuotoa, joka ei kuulu työpanososinkosäännöksen sanamuotoon. Ratkaisu annettiin 3–2 äänin, joka osoittaa, että verosuunnittelun ja veronkierron välinen raja on melko häilyvä. Yhtiön toiminnan avoimuus sekä riittävät liiketaloudelliset perusteet työpanososingon jakamiseen ovat oikeustapauksissa nähty verosuunnitteluna. Kun yhtiön toiminta on ollut epätavanomaista, keinotekoista ja liiketaloudelliset perusteet ohuet, toiminta on siirtynyt veronkierron piiriin. KHO:n ratkaisu osoitti, että työpanososinkosäännöstä sovelletaan VML 28 §:n nojalla keinotekoisiin järjestelyihin ja eriytetty tuloverojärjestelmä huomioi vastaavat järjestelyt. Työpanososinko on jatkossakin laillista palkitsemista, mutta säännöksen hyväksi käyttäminen veroetujen tavoittelun toivossa lasketaan veronkierroksi. Yhtiöt voivat pyytää Verohallinnolta ennakkopäätöksen, jolla varmistetaan järjestelyn laillisuus. Vuoden 2019 lakimuutos ei koske yrittäjiä ja siten lakimuutos kannustaa osakkaita toimimaan ilman työsuhdetta. Jatkossa yhtiöt joutuvat houkuttelemaan työntekijöitä muilla bonus- ja palkitsemisjärjestelmillä, jotka perustuvat osakeomistukseen yhtiöissä.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko työpanososinko verosuunnittelua vai veronkiertoa suhteessa VML 28 §:ään. Lisäksi tarkastellaan, löytyykö muita yhtiöjärjestelyitä tai palkitsemisjärjestelmiä työpanososingon sijaan, jotka ovat jatkossa työpanososinkoa edullisempia vaihtoehtoja. Oikeusmetodina toimii lainoppi. Tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi olen vertaillut lainsäädännön ja oikeuskäytännön suhtautumista työpanososinkoon. Primäärilähteinä on käytetty oikeustieteellisiä kirjoja, lakeja, oikeuskäytäntöjä sekä hallituksen esityksiä. Tutkielman kohderyhmänä ovat yhtiöt, jotka harkitsevat työpanososinkoa mahdollisena palkitsemisvaihtoehtona sekä juridiset asiantuntijat, jotka työskentelevät kyseisten asioiden parissa. Esimerkkeinä on käytetty lääkäriyhtiöiden käyttämiä työpanososinkojärjestelmiä.
VML 28 §:ää tulkitaan ja sovelletaan tapauskohtaisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 2018:40 ratkaisu laajennettiin VML 28 §:n nojalla koskemaan yhtiömuotoa, joka ei kuulu työpanososinkosäännöksen sanamuotoon. Ratkaisu annettiin 3–2 äänin, joka osoittaa, että verosuunnittelun ja veronkierron välinen raja on melko häilyvä. Yhtiön toiminnan avoimuus sekä riittävät liiketaloudelliset perusteet työpanososingon jakamiseen ovat oikeustapauksissa nähty verosuunnitteluna. Kun yhtiön toiminta on ollut epätavanomaista, keinotekoista ja liiketaloudelliset perusteet ohuet, toiminta on siirtynyt veronkierron piiriin. KHO:n ratkaisu osoitti, että työpanososinkosäännöstä sovelletaan VML 28 §:n nojalla keinotekoisiin järjestelyihin ja eriytetty tuloverojärjestelmä huomioi vastaavat järjestelyt. Työpanososinko on jatkossakin laillista palkitsemista, mutta säännöksen hyväksi käyttäminen veroetujen tavoittelun toivossa lasketaan veronkierroksi. Yhtiöt voivat pyytää Verohallinnolta ennakkopäätöksen, jolla varmistetaan järjestelyn laillisuus. Vuoden 2019 lakimuutos ei koske yrittäjiä ja siten lakimuutos kannustaa osakkaita toimimaan ilman työsuhdetta. Jatkossa yhtiöt joutuvat houkuttelemaan työntekijöitä muilla bonus- ja palkitsemisjärjestelmillä, jotka perustuvat osakeomistukseen yhtiöissä.