Her eyes always look hungry though she has plenty to eat : Ruumiillisuus L.M. Montgomeryn Emily of New Moon -trilogiassa
Helminen, Riikka (2020-06-02)
Her eyes always look hungry though she has plenty to eat : Ruumiillisuus L.M. Montgomeryn Emily of New Moon -trilogiassa
(02.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046524
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046524
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmassani analysoin ruumiillisuuden saamia erilaisia merkitysulottuvuuksia kanadalaisen L. M. Montgomeryn (1874–1942) autobiografisessa Emily of New Moon –trilogiassa. Käsittelemäni kirjasarja koostuu kolmesta osasta: Emily of New Moon (1923), Emily Climbs (1925) sekä Emily’s Quest (1927) joissa seurataan orvoksi jääneen päähenkilö Emily Byrd Starrin kasvua ja kehitystä lapsuudesta varhaiseen aikuisuuteen kanadalaisella Prinssi Edwardin saarella. Keskityn työssäni erityisesti sarjassa esiintyvien naisoletettujen hahmojen ruumiinkuvaukseen muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Ruumiillisuuden tematiikan lisäksi tutkin myös vallankäytön vaikutusten ilmenemistä esimerkiksi katsomisen sekä katseen kohteena olemisen problematiikan kautta. Valtasuhteiden ja ruumiillisuuden sidosteisuuden yhteydessä käsittelen myös teossarjassa ilmenevää rasismia sekä normista poikkeavaksi kuvatun ruumiin kuvausta. Tutkin myös teossarjan asemaa osana tyttökirjallisuuden kaanonia sekä genren määrittelyyn liittyvää vallankäyttöä. Lisäksi tulkitsen teoksen luontokuvauksen saamia mahdollisia symbolisia merkityksiä sekä niiden yhdistymistä ruumiiseen sekä feminiinisyyteen. Käsittelen lisäksi protagonistin kokemien esteettisen elämysten vaikutusta ruumiiseen.
Tutkimuksessani hyödynnän erityisesti feministisen kirjallisuudentutkimuksen sekä ekokriittisen kirjallisuustutkimuksen piiriin kuuluvan ekofeminismin tarjoamia teoreettisia viitekehyksiä. Ruumiillisuus, sukupuoli ja valta muodostavat työni keskeisimmät käsitteet, joiden valossa tulkitsen tutkimaani trilogiaa. Tutkimusaineistonani käytän erityisesti kanadalaisen professori Irene Gammelin sekä Elizabeth Rollins- Epperlyn tekemiä sukupuoleen, ruumiiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä tutkimuksia.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena esitän, kuinka ruumiillisuuden läsnäolo käsittelemässäni trilogiassa tulee voimakkaasti esille. Kysymys ruumiinkuvauksesta sekä siihen liittyvästä vallankäytöstä ilmenee tulkintani mukaan teossarjan aikana useasti sekä saaden erilaisia ilmentymiä. Ruumiillinen autonomia yhdistyy trilogiassa usein myös henkiseen itsellisyyteen sekä oikeuteen tehdä itsenäisiä päätöksiä.
Ruumiillisuuden tematiikan lisäksi tutkin myös vallankäytön vaikutusten ilmenemistä esimerkiksi katsomisen sekä katseen kohteena olemisen problematiikan kautta. Valtasuhteiden ja ruumiillisuuden sidosteisuuden yhteydessä käsittelen myös teossarjassa ilmenevää rasismia sekä normista poikkeavaksi kuvatun ruumiin kuvausta. Tutkin myös teossarjan asemaa osana tyttökirjallisuuden kaanonia sekä genren määrittelyyn liittyvää vallankäyttöä. Lisäksi tulkitsen teoksen luontokuvauksen saamia mahdollisia symbolisia merkityksiä sekä niiden yhdistymistä ruumiiseen sekä feminiinisyyteen. Käsittelen lisäksi protagonistin kokemien esteettisen elämysten vaikutusta ruumiiseen.
Tutkimuksessani hyödynnän erityisesti feministisen kirjallisuudentutkimuksen sekä ekokriittisen kirjallisuustutkimuksen piiriin kuuluvan ekofeminismin tarjoamia teoreettisia viitekehyksiä. Ruumiillisuus, sukupuoli ja valta muodostavat työni keskeisimmät käsitteet, joiden valossa tulkitsen tutkimaani trilogiaa. Tutkimusaineistonani käytän erityisesti kanadalaisen professori Irene Gammelin sekä Elizabeth Rollins- Epperlyn tekemiä sukupuoleen, ruumiiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä tutkimuksia.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena esitän, kuinka ruumiillisuuden läsnäolo käsittelemässäni trilogiassa tulee voimakkaasti esille. Kysymys ruumiinkuvauksesta sekä siihen liittyvästä vallankäytöstä ilmenee tulkintani mukaan teossarjan aikana useasti sekä saaden erilaisia ilmentymiä. Ruumiillinen autonomia yhdistyy trilogiassa usein myös henkiseen itsellisyyteen sekä oikeuteen tehdä itsenäisiä päätöksiä.