Papilloomavirusrokotuksen kattavuuden vertailu yhteiskunnallisten taustatekijöiden ja rokotusohjelmien kautta Euroopassa
Kontio, Jeremias (2020-06-10)
Papilloomavirusrokotuksen kattavuuden vertailu yhteiskunnallisten taustatekijöiden ja rokotusohjelmien kautta Euroopassa
Kontio, Jeremias
(10.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146592
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146592
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee papilloomaviruksen (human papilloma virus, HPV) vastaisen rokotuksen kattavuuden vaihtelua Euroopan valtioiden välillä. Euroopan valtioiksi on määritelty Euroopan unionin jäsenvaltiot, muut Euroopan talousalueen valtiot, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisten yhteiskunnallisten taustatekijöiden ja eri tavalla laadittujen ja toimeenpantujen HPV-rokotusohjelmien korrelaatiota HPV-rokotuskattavuuden kanssa. Tässä tutkielmassa yhteiskunnallisiksi taustatekijöiksi nimettyjä muuttujia vertaillaan rinnakkain HPV-rokotusohjelmien kanssa ja pyritään muodostamaan kattava kuva HPV-rokotuskattavuuden kanssa korreloivista tekijöistä. Yhteiskunnallisiksi taustatekijöiksi on tässä tutkimuksessa nimetty bruttokansantuote, inhimillisen kehityksen indeksi, sukupuolten epätasa-arvo, koulutusaste ja yleinen suhtautuminen rokotuksiin.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on globaalin terveyden tutkimus, joka korostaa terveydellistä tasa-arvoa ja kansainvälisen yhteistyön korostaminen terveysongelmien ratkaisussa.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen tilastollinen analyysi, jonka tutkimusaineisto on rokotusohjelmien osalta kerätty aiemmista tutkimuksista ja yhteiskunnallisten taustatekijöiden osalta luotettavista internet-lähteistä. Tutkimusta varten HPV-rokotusohjelmat on pisteytetty rokotuksen saatavuutta helpottavien tekijöiden perusteella. Tutkielman tutkimuksessa on tehty kuusi analyysia. Jokaista analyysiä kohden on laadittu kaksi hypoteesia, jotka on kumottu tai vahvistettu laskemalla korrelaatiokerroin. Lisäksi tarkempaa havainnointia varten kustakin analyysista on tehty havaintokaavio, jossa vastakkain on asetettu Euroopan valtioiden HPV-rokotuskattavuudet ja kyseisen analyysin toinen muuttuja. Tämän lisäksi jokaisen analyysin tueksi kaikki muuttujat on kategorisoitu ryhmiin ja ristiintaulukoitu havaintokaavioiden tueksi.
Tutkimuksen tuloksesi saatiin, että ainoastaan pisteytetyt HPV-rokotusohjelmat korreloivat HPV-rokotuskattavuuden kanssa. Selkeää syy-seuraussuhdetta ei voitu osoittaa, mutta tulosten perusteella voidaan ajatella, että Euroopan valtioiden välisten HPV-rokotuskattavuuksien vaihtelun syitä tarkasteltaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota eri tavalla laadittuihin ja toimeenpantuihin HPV-rokotusohjelmiin kuin yhteiskunnallisten taustatekijöiden eroavaisuuksiin.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on globaalin terveyden tutkimus, joka korostaa terveydellistä tasa-arvoa ja kansainvälisen yhteistyön korostaminen terveysongelmien ratkaisussa.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen tilastollinen analyysi, jonka tutkimusaineisto on rokotusohjelmien osalta kerätty aiemmista tutkimuksista ja yhteiskunnallisten taustatekijöiden osalta luotettavista internet-lähteistä. Tutkimusta varten HPV-rokotusohjelmat on pisteytetty rokotuksen saatavuutta helpottavien tekijöiden perusteella. Tutkielman tutkimuksessa on tehty kuusi analyysia. Jokaista analyysiä kohden on laadittu kaksi hypoteesia, jotka on kumottu tai vahvistettu laskemalla korrelaatiokerroin. Lisäksi tarkempaa havainnointia varten kustakin analyysista on tehty havaintokaavio, jossa vastakkain on asetettu Euroopan valtioiden HPV-rokotuskattavuudet ja kyseisen analyysin toinen muuttuja. Tämän lisäksi jokaisen analyysin tueksi kaikki muuttujat on kategorisoitu ryhmiin ja ristiintaulukoitu havaintokaavioiden tueksi.
Tutkimuksen tuloksesi saatiin, että ainoastaan pisteytetyt HPV-rokotusohjelmat korreloivat HPV-rokotuskattavuuden kanssa. Selkeää syy-seuraussuhdetta ei voitu osoittaa, mutta tulosten perusteella voidaan ajatella, että Euroopan valtioiden välisten HPV-rokotuskattavuuksien vaihtelun syitä tarkasteltaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota eri tavalla laadittuihin ja toimeenpantuihin HPV-rokotusohjelmiin kuin yhteiskunnallisten taustatekijöiden eroavaisuuksiin.